Suomi on maailman ykkönen kehittyneissä biopolttoaineissa, konsulttiyhtiö Afryn tuore selvitys kertoo. Menestyksen taustalla on pitkäjänteinen, teknologianeutraali politiikka ja uusiutuvien polttoaineiden jakeluvelvoite, joka on mahdollistanut suomalaisten yhtiöiden kehittymisen ja merkittävät investoinnit Suomeen.

Perustana uusiutuvien polttoaineiden tuotannolle on ollut maa- ja metsätalous, joka tarjoaa jätteitä ja tähteitä uusiutuvien valmistukseen.

Uusiutuvat ovat tarpeen ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi. Suomessa liikenteen päästöt tulisi puolittaa vuoteen 2030 mennessä, vähennyksestä puolet pitäisi saavuttaa uusiutuvilla.

”Liikenteen sähköistyminen ei yksin riitä, sillä nykyisen ajoneuvokannan päästöjä voidaan leikata vain uusiutuvilla polttoaineilla. Kaikkia keinoja siis tarvitaan”, Henna Poikolainen Afrylta totesi keskiviikkona Bioenergia ry:n järjestämässä webinaarissa.

Poikolaisen mukaan uusiutuvien jakeluvelvoite on varmin tapa varmistaa päästövähennykset, sillä jokaisen jakelijan on sekoitettava polttoaineita jakeluvelvoitelain mukaisesti. Kohonneet polttoaineiden hinnat saivat hallituksen laskemaan jakeluvelvoitteen 12 prosenttiin aiemmin tänä vuonna. Tämän vuoden alussa velvoite oli 19,5 prosenttia ja vuonna 2030 sen on määrä olla 34 prosenttia.

Poikolainen muistuttaa, että uusiutuvien vaikutus pumppuhintoihin on ollut maltillinen. Esimerkiksi alkuvuoden korkeat hinnat eivät johtuneet jakeluvelvoitteesta.

”Maailmanmarkkinahinnat ja verotus määrittävät polttoaineen hintoja jakeluvelvoitetta enemmän.”

Kestävyys varmistettava

Ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikainen on Afryn selvityksen kanssa samoilla linjoilla: sekä sähköä että uusiutuvia polttoaineita tarvitaan liikenteen päästöjen vähentämisessä. Ollikainen korostaa kuitenkin, että uusiutuvien hyväksyttävyyden kannalta niiden kestävyys on olennaista.

”On tärkeätä tarkastella, millaisia vaikutuksia uusiutuvilla polttoaineilla on hiilinieluun, maankäytön muutoksiin ja monimuotoisuuteen”, Ollikainen totesi.

Lisähaastetta Ollikaisen mukaan voi tulla siitä, että Suomen hiilinielun kutistumisen takia päästövähennystavoitetta joudutaan ehkä kiristämään.

”On mahdollista, että liikenteeltä vaaditaan kaavailtua suurempaa vähennystä.”

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.