Suomen hiilikompensaatiohankkeet ovat toteuttaneet maa- ja metsätalouteen liittyviä politiikkatavoitteita pääsääntöisesti hyvin, tuoreessa selvityksessä todetaan. Metsien hiilinieluja vahvistavat ja lisäävät hankkeet ovat kuitenkin toimenpiteiltään erilaisia, joten niiden yhteensopivuus politiikkatavoitteiden kanssa vaihtelee.

Gaia Consulting Oy:n ja Pellervon taloustutkimuksen (PTT) tuottaman selvityksen mukaan Suomen hiilikompensaatiomarkkinat ovat kirjavat. Markkinoilla toimivilla hankkeilla on toisistaan poikkeavia käsityksiä kompensaatiojärjestelmien lähtökohdista ja kriteereistä.

Nykyisellään kompensaatiohankkeiden vaikutukset puumarkkinoihin ja maa- ja metsätalousmaan kiinteistömarkkinoihin ovat lähes merkityksettömät. Tämä johtuu siitä, että hankkeiden pinta-alat ovat vielä suhteellisen pienet. Jos hankkeiden alaiset pinta-alat laajenevat tulevaisuudessa, vaikutukset riippuvat hiilinielun lisäämiseksi tehtävistä toimenpiteistä: osa toimista lisää puuntarjontaa, osa vähentää.

”Hiilikompensaatiohankkeet voivat monipuolistaa maataloustuottajien ja metsänomistajien ansaintamahdollisuuksia ja vaikuttaa sitä kautta myönteisesti aluetaloudelliseen kehitykseen” sanoo maa- ja metsätalousministeriön neuvotteleva virkamies Tatu Torniainen. Hän johti selvityshankkeen ohjausryhmää.

Maa- ja metsätalousministeriö suunnittelee selvityksen pohjalta jatkotoimia, joilla pyritään parantamaan hiilikompensaatiohankkeiden edellytyksiä. Selvityksen mukaan eniten kehitettävää on hankkeiden ilmastovaikutusten mittaamisessa, raportoinnissa, todentamisesta ja ylipäätään läpinäkyvyydessä.

• Lisää aiheesta: Metsäteollisuus tyrmää selvityksen hiilikompensaatioista

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.