Kansallisen laserkeilaus- ja ilmakuvausohjelman viimeinen vuosi käynnistyy vuonna 2025, ja parhaillaan suunnitellaan seuraavaa vaihetta.
Ohjelman aineistoja käytetään esimerkiksi metsävaratiedon keruuseen, maastotietokannan ylläpitoon, peltovalvontaan, tulvakartoitukseen, puolustustoiminnan suunnitteluun, kiinteistöverotukseen ja arkeologisiin tutkimuksiin. Aineisto on saatavilla avoimena datana myös kansalaisille – turvallisuussyistä harvennettuna versiona.
”Tärkeintä on, että ohjelma jatkuu, sillä se säästää miljoonia euroja veronmaksajien rahaa vuosittain. Vuonna 2019 tehdyn arvion mukaan pelkästään mukana olevat organisaatiot saavat 4,3 miljoonan euron kustannuksella 11 miljoonaa euron hyödyn. Jos yhteistä ohjelmaa ei olisi, eri toimijat hankkisivat aineistot sirpaleisesti ja tekisivät päällekkäistä työtä”, toteaa Maanmittauslaitoksen kartastopäällikkö Juha Kareinen tiedotteessa.
Erityisen tärkeää metsäalalle
” Suomen metsäkeskus tuottaa aineiston avulla koko maan kattavaa metsävara- ja luontotietoa sekä siihen liittyviä palveluja, kuten Metsään.fi. Julkinen metsätieto parantaa metsäsuunnittelua, luonnonhoitoa ja puukauppaa, ja hyödyttää niin metsänomistajia kuin alan ammattilaisia”, kertoo Suomen metsäkeskuksen johtava asiantuntija Juho Heikkilä.
Vuonna 2019 julkaistun selvityksen mukaan laserkeilaukseen perustuva metsävaratieto tuottaa metsänomistajille vuosittain jopa 210 miljoonan euron lisäarvon pelkkiin satelliittikuviin verrattuna, ja noin 60 miljoonan euron lisäarvon perinteiseen maastotietoon nähden.
Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskuksessa on tutkittu laserkeilausaineiston hyödyntämistä vielä tarkemman metsävaratiedon tuottamiseen. Tuloksena on tilastoaineistoja kansalliseen laserkeilausaineistoon yhdistelevä Metsäkanta, jossa on nyt 5,8 miljardin yksittäisen puun tiedot.
Yli 20 miljoonaa hehtaaria kattavalla alueella se on yksi maailman laajimmista metsätietokannoista. Siitä voi tarkastella yksittäisten puiden tietoja, kuten pituutta ja läpimittaa, sekä arvioida esimerkiksi metsäalueen arvoa ja hiilensidontaa.
Tutkimuksen mukaan toistuva laserkeilaus mahdollistaa metsien kasvun ja hiilivarastojen muutosten seurannan jopa yksittäisen puun tasolla. Metsätalouden tarpeiden lisäksi tällaista dataa tarvitaan luonnon monimuotoisuuden turvaamisessa ja ilmastopolitiikassa.
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
