Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa toi Metsäpäiville synkät terveiset Brysselistä. EU:ssa on parhaillaan työn alla useita politiikkatoimia, muun muassa biodiversiteettistrategia ja metsästrategia, jotka tulevat vaikuttamaan myös suomalaismetsiin.

”Olen todella huolissani”, Sarvamaa totesi puheensa aluksi.

Huolta aiheuttaa se, että suomalaisen metsätalouden ymmärrys näyttää olevan EU:n päätöksenteossa edelleen heikko. Se näkyy esimerkiksi siinä, että edellä mainituissa strategioissa metsä- tai biotalous jäävät sivurooliin. Siitäkin yhä kiistellään, missä määrin metsäpolitiikka kuuluu jäsenmaiden omaan toimivaltaan.

”Se, mitä olen metsästrategiasta kuullut, on ollut yksipuolista: suojelua, ennallistamista ja metsittämistä”, Sarvamaa kertoo. Metsästrategia on tarkoitus julkaista alkuvuoden aikana

Myös viime keväänä julkaistussa biodiversiteettistrategiassa metsätalous ja biotalous paljolti sivuutetaan. Samoin se tuntuu jäävän sivuseikaksi, että metsät ovat Euroopassa pääosin yksityisomistuksessa.

”Onneksi jäsenvaltioilla on vielä sanansa sanottavana”, Sarvanmaa huomautti.

Hän korostikin, että vaikuttamisen paikka on nyt ja apua tarvitaan. Etenkin viestiä tulisi viedä komissiolle, mutta EU-parlamentissakin on haasteita.

”Tilanne parlamentissa on sellainen, että taisteluita voidaan hävitä. Esimerkiksi kun kävi ilmi, että komisson esityksestä oli jätetty pois Suomelle luvatut lulucf-huojennukset, ei vastalauseelle löytynyt tukea”, Sarvamaa kertoi.

• Lisää aiheesta: ”Suojelua tarjotaan vastaukseksi kaikkeen”

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.