”Jalostusasteen nostamisen välttämättömyydestä käydään laiskaa yhteiskunnallista keskustelua, taloudelliset kannusteet ovat jääneet tekemättä”, sanoo Sahateollisuus ry:n toimitusjohtaja Tino Aalto Audiomedian haastattelussa.

Metsä- ja sahateollisuuden jalostusasteen nostaminen ja puurakentamisen edistäminen ovat Aallon mielestä jääneet ohjelmatasolle, vaikka moni hallitus on kirjannut ne tavoitteekseen.

”Jos näin keskeiselle toimialalle halutaan iso muutos, TKI-hankkeisiin täytyy ohjata pitkäjänteisesti kymmeniä, mieluiten satoja miljoonia euroja. Biotalousstrategiassa on kauttaaltaan hyviä tavoitteita, mutta kehitystä ei synny, jos ei tule korvamerkittyä rahoitusta konkreettisiin toimiin”, Aalto linjaa.

TKI tarkoittaa tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa.

Aallon mielestä puutuotealan teollisen toiminnan hankkeiden tulisi olla elinkeinoministeriössä.

”Jos puurakentamisesta halutaan teollista toimintaa, siihen eivät riitä ainoastaan ympäristöministeriön ohjelmat. Nyt puurakentamisen hankkeita toteutuu julkisella puolella, mutta nekin jäävät enemmän tai vähemmän pilottikohteiksi.”

Uuden hallituksen ohjelmakirjauksia puun saatavuuden ja metsäklusterin kilpailukyvyn turvaamisesta Aalto pitää myönteisinä. Seuraavaksi on hänen mielestään aika panostaa EU-vaikuttamiseen. Eurooppalaisen sahateollisuuden etujärjestön EOS:n hallitukseen valittu Aalto toivoo uudelta komissiolta vahvempaa teollisuuspoliittista otetta.

”Eurooppalaisen sahateollisuuden toimintaedellytysten turvaaminen on myös huoltovarmuuskysymys. Nyt on Suomen toimittava EU:n suuntaan samanmielisten metsämaiden kanssa ja nostettava metsäklusteri osaksi teollisuuspolitiikkaa. Sahateollisuus on tärkeä osa ilmastonmuutoksen vastaista taistelua.”

Aalto muistuttaa myös, että sahateollisuus tarjoaa EU:ssa kaikkiaan 250 000 työpaikkaa.

Taloustilanne epävarma

Sahateollisuuden markkina on Aallon mukaan tänä vuonna hankala.

”Tukkipuun hinta on ennätyskorkealla ja vienti ei vedä. Päämarkkina-alueella Euroopassa taloustilanne on Suomen tavoin epävarma ja se näkyy rakentamisen nopeana vähenemisenä. Tähän ei ole näköpiirissä nopeaa muutosta”, hän toteaa.

Venäjän sodan seuraamukset näkyvät Aallon mukaan puun saatavuudessa, kun kotimaan kysyntä kasvaa ja hinnat nousevat.

”Myös kuitupuun ja merkittäväksi tekijäksi markkinoilla tulleen energiapuun kotimainen kysyntä on kasvanut. Käsitys siitä, että hyvälaatuista tukkipuuta menisi merkittävässä määrin energiapuuksi on väärä. Tukkia on mennyt sahauksen sijasta sellukattilaan, mikä on sinänsä valitettavaa. Metsänomistajien, teollisuuden ja ilmaston näkökulmasta olisi toivottavaa, että tukki ohjautuisi aina ensisijaisesti sahattavaksi.”

Ukrainan jälleenrakentamisen Aalto ei ennakoi tuovan nopeaa piristystä vientiin.

”Olemme odottavalla ja valppaalla kannalla, mutta emme halua yliarvioida jälleenrakentamisen tuomia mahdollisuuksia. Vaikka puurakentaminen ei ole rakentamisen valtavirtaa, onneksi kaikessa rakentamisessa tarvitaan puuta. On myös muistettava, mitä tapahtuu Ukrainassakin olevalle omalle merkittävälle sahateollisuudelle ja sen toimintakyvylle tulevaisuudessa.”

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.