Sahateollisuus ry:n puheenjohtaja Matti Kylävainio ennustaa, että maailmassa tulee vielä huutava pula puusta.
Hän perustelee visionsa sillä, että maailman suurimmat havupuuvarat ovat Venäjällä. Nyt maa on Kiinaa ja keskiaasialaisia lähimarkkinamaita lukuun ottamatta suljettu pois maailmanmarkkinoilta.
”Kun maailmantalous kääntyy nousuun, niin vaihtoehtoisia tarjontalähteitä ei yksinkertaisesti ole. Kanadassa on ollut massiivisia metsäpaloja, Keski-Euroopassa metsiä on ylihakattu jo puoli vuosikymmentä kroonisen kirjanpainajaepidemian vuoksi.”
Suomessa sen sijaan raaka-ainehuolto on turvattu nykymuotoiselle teollisuudelle, mikä Kylävainion mukaan tietää kulta-aikaa sekä sahateollisuudelle että metsänomistajille.
Kylävainion tuntuma on, että sahatavarassa tämä vuosi kuluu matalissa tunnelmissa, mutta nousu voi käynnistyä kahden seuraavan vuoden aikana ja kulta-ajat voivat ajoittua vuosikymmenen vaihteeseen.
Jälleenrakennus on betonia ja terästä
Toinen tulevaisuuden polku on, että sota Ukrainassa päättyy ja jälleenrakennus alkaa.
”Se on betonia, terästä ja asfalttia. Puu on valitettavasti apumateriaali, mutta toki jälleenrakennus vetää myös sen kulutuksen kasvuun.”
Jos Venäjä otetaan takaisin kansainväliseen yhteisöön, niin maassa pitää pakotteiden rapauttama tuotantoketju kannolta sahatavaraksi rakentaa uudestaan.
”Puunkorjuu on siellä isojen haasteiden edessä.”
Kylävainio puhui eilen Helsingissä Sahateollisuus ry:n järjestämässä Wood from Finland -konferenssissa. Tapahtuma kokosi noin 500 osallistujaa 34 maasta.
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Kylävainio on varmasti oikeassa.
Meillä olisi teoriassa nyt huippumahdollisuus nostaa maaseudun ja kansantalouden tasoa laittamalla metsien kasvut kuntoon. Kyllä Suomen tai muiden teollisuus jalostaisi puuta jos sitä olisi metsistä hakattavissa.
Suomen metsien huono tilanne näkyy kokonaiskasvussa, joka on n. 5 m3/ha/v, mutta voisi olla jopa tuplat. Kasvu on myös alkanut pienentyä lisääntyvien laimin lyöntien seurauksena.
Metsiin lahoaa ja siis hukkaantuu älyttömät yli 10 milj. m3 puuta joka vuosi, mikä kuvastaa huonoa metsänhoitoa ja hallintoa.
Harvennusrastit kasvavat, maat vettyvät kun ojat kasvavat umpeen, rykeikköisyys vain on kasvussa ja heikentyneissä metsissä, joita ei edes ammattimaisesti seurata, hyönteis ja lahotuhot ovat voimakkaassa kasvussa.
Ympäristöjärjestöjen mielestä luonto pelastuu, jos metsät jätetään hoitamatta ja lahoamaan oman onnensa nojaan. Tämähän on pötyä.
Todellisen lajikadon suurimmat tekijät ovat kohoava keskilämpö ja kaikkialla levinneet kemikaalit, myrkyt sekä EDC:n (Endocrine Disturbing Chemicals) hormonihäirintä. Myös metsien yksipuolisella kuusettumisella ja vanhenemisella on osuutensa. Tuhannet pioneeri ja uudislajit myös vaativat valoa, jota tulle uudistusaukoille.
Valitettavasti suurin osa keskimäärin vanhaa metsänomistajakuntaa mieliin on hiipinyt pelko ja epävarmuus tehdä hyvää metsänhoitoa, kun luontojärjestöt, löperöt metsänhoito-ohjeet ja yleinen mielipide paheksuu ja on lähes kriminalisoinut hyvän metsänhoidon.
Korjauskeinoina valtion pitäisi laittaa tehokkaat porkkanat, joilla metsät saataisiin ammattimaiseen hoitoon, veroratkaisuilla kannustaa hyvää metsän käsittelyä ja myös kriminalisoida metsien heitteille jättö, kuten Suomessa oli aikanaan.