Ilmastopaneelin vaatimat hakkuurajoitukset voivat aiheuttaa merkittäviä taloudellisia menetyksiä sahateollisuudelle ja johtaa työpaikkojen vähenemiseen.
”Esimerkiksi 20 prosentin hakkuurajoitus ja siitä seuraava tuotannon pysyvä alentuminen tarkoittaisi lähes sadan henkilötyövuoden vähentämistä noin 300 työpaikkaa tarjoavassa yrityksessä”, sanoo Keitele Timber Oy:n toimitusjohtaja Matti Kylävainio metsäalaa seuraavan Audiomedian haastattelussa.
”Lisäksi hakkuurajoitukset vähentäisivät metsänomistajien kantorahatuloja, kuljetusten ja muiden alihankkijoiden tuloja sekä valtion verokertymiä, kun raakapuuta jäisi jalostamatta.”
Kylävainion mukaan valtion tulee tehdä politiikkaa, joka tukee yritysten tuotantoa ja kansainvälistä kilpailukykyä, eikä rajoittaa sitä.
Suomen tiukka ilmastotavoite asettaa Sahateollisuus ry.n hallituksen puheenjohtajana toimivan Kylävainion mukaan kohtuuttomia rajoituksia metsäsektorille ja voi heikentää kilpailukykyä.
”Suomi on ainoa maa maailmassa, joka on asettanut näin kunnianhimoisen tavoitteen. Tavoitteiden tulisi olla kilpailukykyä tukevia ja huomioida metsäsektorin merkitys ratkaisuna ilmastonmuutokseen, ei sen aiheuttajana. Metsien päälle ei pitäisi kaataa koko maankäyttösektorin vastuuta.”
Jos metsäsektorin pitäisi hoitaa tavoitteen toteutuminen kasvavilla nieluilla 15 vuodessa, se tarkoittaisi Kylävainion mukaan massiivisia hakkuiden rajoittamisia. Jos tavoite sen sijaan olisi vuodessa 2050 kuten EU:ssa, voitaisiin vanhoja hitaasti kasvavia metsiä uudistaa hyvällä viljelymateriaalilla ja saavuttaa nielujen kasvulle asetetut tavoitteet.
”Hakkuurajoituksia perustellaan sillä, että meillä ylihakataan, vaikka vuoteen 2018 verrattuna hakkuumäärät ovat kymmenen miljoonaa kuutiota pienemmät. Ilmastolain säätämisen jälkeen tilanne on muuttunut. Karu fakta on, että maankäyttösektorista ei ole päästöjen kompensoijaksi kuittaamaan muiden sektorien päästöjä”, Kylävainio toteaa.
Sahateollisuus ry ja joukko metsäalalla toimivia järjestöjä on vaatinut vuodelle 2035 asetetun kansallisen hiilineutraaliustavoitteen siirtämistä.
”Ilmastotavoitteiden ja arvioidun päästö- ja hiilinielukehityksen välinen ristiriita on uuden tutkimustiedon myötä kasvanut niin suureksi, että ilmastotavoitteelle on perusteltua asettaa uusi aikataulu. Tavoitetta tulee tarkastella uudelleen niin, etteivät suomalaiset yritykset menetä kilpailukykyään sekä työntekijät työpaikkojaan, sanoo Kylävainio.
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Kommentit
Ei vielä kommentteja.
Haluatko kommentoida artikkelia? Voidaksesi kommentoida artikkelia sinun tulee kirjautua sisään.
Kirjaudu sisään