Luontoarvot otettiin viime vuonna hakkuissa huomioon lähes yhtä hyvin kuin edellisvuonnakin, Suomen metsäkeskuksen arviointi kertoo.

Säästöpuita jätettiin viime vuonna hakkuissa keskimäärin 20 runkoa hehtaarille, eli saman verran kuin edellisvuonna. Määrä on uusien PEFC-sertifiointisääntöjen edellyttämä minimimäärä.

Jätetyn säästöpuuston tilavuus oli koko maassa 5,7 kuutiota. Metsäkeskuksen mukaan järeiden säästöpuiden määrä on viime vuosina kasvanut.

”Noin viidennes elävistä säästöpuista on kuitenkin edelleen pieniläpimittaisia havupuita. Usein hakkuualalla olisi ollut myös monimuotoisuudelle arvokkaampia järeitä havu- tai lehtipuita, joita olisi voinut valita säästöpuiksi”, toteaa Metsäkeskuksen rahoitus- ja tarkastuspäällikkö Jarkko Partanen tiedotteessa.

Vesistöjen ympärille jätettyjä suojakaistoja tarkastettiin 7,5 kilometriä. Puutteellista kaistaa oli noin 0,7 kilometrin verran. Eniten puutteita todettiin edellisvuosien tapaan pienvesien välittömissä lähiympäristöissä, monessa talousmetsässä hakkuu ylsi liian lähellä vettä. Suojakaistan keskimääräinen leveys oli 14 metriä, mikä on metrin vähemmän kuin edellisvuoden tarkastuksessa.

Arvioinnissa 380 hakkuualuetta

Puunkorjuussa luonnonhoidon laatu arvioitiin erinomaiseksi tai hyväksi 85 prosentilla kohteista. Se on prosenttiyksikön vähemmän kuin edellisvuonna ja kolme prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuonna 2020. Välttävää laatu oli 13 prosentilla ja heikko kahdella prosentilla.

Metsälain erityisen tärkeistä elinympäristöistä 97 prosenttia oli säilynyt ennallaan tai lähes ennallaan. Merkittäviä muutoksia hakkuista oli seurannut kolmella prosentilla kohteista, näistä suuri osa oli pienvesielinympäristöjä.

Luonnonhoidon laatua arvioitiin yksityismetsissä lähes tuhannella hehtaarilla, noin 380 hakkuualueella. Kohteet valittiin sekä suunnatulla että satunnaisella otannalla. Arviointipalaute toimitetaan tiedoksi hakkuun toteuttajalle, suunnittelijalla ja maanomistajalle.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.