Saaristomeri kärsii vakavasta happivajeesta, selviää suomalaisten ja saksalaisten merentutkijoiden tutkimuksesta. Tilanne on pahempi kuin koskaan ennen.

”Ihmisen aiheuttamalla ravinnekuormituksella on ollut merkittävä vaikutus Itämeren tilaan 1900-luvulla, ja laajoilla alueilla kärsitään yhä näistä menneistä virheistä. Itämeren ekologinen tila on jo paikoin parantunut, sillä ravinnekuormitusta on suojelutoimien ansiosta vähennetty. Silti emme löytäneet tutkimuksessa toistaiseksi merkkejä Saaristomeren happivajeen vähenemisestä”, sanoo tutkimuksen pääkirjoittaja, tutkija Sami Jokinen Turun yliopistosta.

Happivaje heikentää kalakantoja ja lisää sinilevän määrää. Pahentuessaan se voi hävittää meren eliöstöä kokonaan.

Happivaje on maailmanlaajuisesti yleistyvä ongelma, joka koskettaa erityisesti rannikoita. Itämeren happivajeesta kärsivää osaa pidetään maailman suurimpana kuolleena merialueena, jonka tila on seurausta ihmisten toiminnasta.

Asiaan vaikuttaa myös ilmastonmuutos, kertoo apulaisprofessori Tom Jilbert Helsingin yliopistosta.

”Ilmaston lämpeneminen tulee pahentamaan merialueiden happivajetta, sillä happi liukenee heikommin lämpimään veteen ja toisaalta pintavesien lämpeneminen vahvistaa vesimassan kerrostuneisuutta. Ilmaston lämpeneminen ei ole pääsyy nykyiseen happivajeeseen, mutta se hidastaa tilan paranemista merkittävästi.”

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.