Ruskomäntypistiäiset ovat levinneet kahdelle erilliselle alueelle Pohjanmaalla, Suomen metsäkeskuksen asiantuntija Antti Pajula kertoo. Yksi iso syöntialue on Etelä-Pohjanmaan eteläosissa Suupohjan alueella, muun muassa Ilmajoella, Karijoella, Kauhajoella, Kurikassa ja Jalasjärvellä. Toinen tuhoalue on Etelä-Pohjanmaan pohjoisosissa sekä Keski-Pohjanmaalla Alahärmän, Evijärven, Kortesjärven sekä Kaustisten, Toholammin, Kälviän ja Vetelin suunnalla.

Pajulan arvion mukaan pistiäiset ovat levinneet noin sadan tuhannen hehtaarin alueelle.

Ruskomäntypistiäiset syövät männyn vanhoja neulasia, mutta jättävät uusimmat, tänä vuonna kasvavat neulaset rauhaan. Tästä syystä kertasyönti ei aiheuta sanottavia vahinkoja männyille. Kahtena peräkkäisenä vuotena toistuva syönti alentaa mäntyjen kasvua seuraavien viiden vuoden aikana suunnilleen yhden vuoden kasvun verran.

”Juuri nyt männyt näyttävät rumilta, koska syötyjen vanhojen neulasten karat ovat vielä puissa eikä uutta neulastoa ole sanottavasti kehittynyt. Elokuussa männyt näyttävät jo paremmilta, kun vanhojen neulasten jäänteet ovat varisseet ja uusi neulaskerta kasvanut”, Pajula toteaa.

Hänen mukaansa pohjoisella syöntialueella on havaittu, että mäntypistiäisten toukat ovat jäämässä pienikokoisiksi ja ”laiskoiksi”. Tämä viittaa siihen, että pistiäisten loiseläinten kannat ovat vahvistumassa.

”Loiset yleistyvät tavallisesti toisena tai kolmantena vuonna, kun pistiäisiä on yleisesti. Pohjoisella alueella havaittiin ruskomäntypistiäisiä jo viime vuonna, joten loisten ilmaantuminen oli odotettua.”

Pajulan mukaan eteläiseltä syöntialueelta ei vielä ole saatu kuin yksittäisiä havaintoja loisten iskemisestä pistiäisten toukkiin.

Kymmenen vuotta sitten Pohjanmaalla oli laaja ruskomäntypistiäisten esiintymä, joka levisi sadoille tuhansille männikköhehtaareille.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.