Ruskomäntypistiäisen männiköissä tänä kesänä aiheuttamat tuhot jatkuvat todennäköisesti myös ensi vuonna, ennakoi Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkija Tiina Ylioja.

Luke uutisoi kesällä, että mäntymetsissä on eri puolilla Suomea laajoja ruskomäntypistiäisen joukkoesiintymiä. Pahimmat tuhoalueet ovat Etelä-Savossa, jossa tuhoja on satojentuhansien hehtaarien laajuisella alueella.

Ruskomäntypistiäisen toukat syövät kaikenikäisten mäntyjen neulasia. Toukat jättävät kuitenkin uusimmat neulaset syömättä, joten puut eivät yleensä kuole. Kasvutappioita syönnistä sen sijaan aiheutuu.

”Pientä kuolleisuutta ruskomäntypistiäinen voi aiheuttaa, jos syönti toistuu useana vuotena peräkkäin, mutta lähinnä kasvutappioita”, Ylioja sanoo.

Ruskomäntypistiäisen joukkoesiintymät kestävät yleensä muutaman vuoden. Sen jälkeen pistiäiskanta romahtaa luontaisten tekijöiden, kuten loisten, petojen ja pistiäisillä esiintyvän monisärmiöviruksen takia. Ylioja arvioi, että vielä ensi kesänä pistiäisten luontaisia vihollisia tai virustautia ei kuitenkaan ole riittävästi pysäyttämään tuhojen etenemistä.

Metsänomistajan keinot ruskomäntypistiäisen aiheuttamien tuhojen ehkäisemiseksi ovat vähäiset. Aiemmin tuhoja hillittiin ruiskuttamalla tuhoalueelle monisärmiövirusta, mutta se ei ole enää kasvinsuojeluainevalikoimassa ja sen käyttö vaatii viranomaispäätöksen.

Yliojan mukaan männiköiden harvennusten lykkäämistä kannattaa harkita, jos männikkö sijaitsee ruskomäntypistiäisen tuhoalueella.

”Jos leimikon harventaa, käy herkästi niin, että pistiäisen toukat syövät entistä enemmän jäljelle jääviä puita.”

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.