Ruotsin bruttohakkuumäärä nousi viime vuonna 0,9 miljoonalla kuutiometrillä 93,4 miljoonaan kuutiometriin, maan metsäviraston alustava tilastojulkistus osoittaa.
Naapurimaassa hakkuumääriä mitataan kahdella tavalla, joista kumpikaan ei vastaa Suomen käytäntöä. Bruttohakkuisiin mitataan kaikki hakattu runkopuu metsään jäävää latvaosaa myöten, ja asiasta käytetään myös termiä metsäkuutiometri. Nettohakkuisiin lasketaan käyttöön korjatut kiintokuutiometrit kuoren alta mitattuna.
Vuoden 2018 nettohakkuiden arvio on runsaat 75 miljoonaa kuutiometriä, jossa kasvua miljoona kuutiota. Nettohakkuista vajaa puolet oli havutukkia, runsaat 40 prosenttia kuitupuuta ja yhdeksän prosenttia energiapuuta sekä haketta.
Vuoteen 2017 verrattuna havutukin hakkuut vähenivät 0,7 prosenttia, kun taas kuitupuun hakkuissa oli lisäystä 2,8 prosenttia.
Viime vuonna Ruotsin raakapuun tuonti oli 8,4 miljoonaa kuutiometriä, mikä on noin 2,5 miljoonaa kuutiota edellisvuotta enemmän. Raakapuun vienti oli 0,8 miljoonaa kuutiometriä, jossa oli laskua 0,2 miljoonaa kuutiota.
Ruotsissa hakattiin vuosina 2015-2017 harvennushakkuina keskimäärin 306 000 hehtaaria ja uudistushakkuina 165 000 hehtaaria. Yli puolet vuotuisesta hakkuukertymästä tulee uudistusaloilta, vajaa kolmannes harvennuksilta ja loput muilta hakkuutavoilta.
Kuusen osuus hakkuumäärästä on yli puolet, männyn runsas kolmannes ja lehtipuiden noin kymmenesosa.
Suomessa hakattiin vuonna 2017 puuta teollisuuden käyttöön 63 miljoonaa kuutiometriä ja polttopuuksi yhdeksän miljoonaa, yhteensä 72 miljoonaa kuutiometriä. Viime vuoden hakkuumäärä nousi ennätykselliseen 78,2 miljoonaan kuutiometriin, josta 8,9 miljoonaa oli energiapuuta. Suomessa tilavuus mitataan kuoren päältä.
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.