Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi kritisoi Suomen valtion toimintaa EU:n metsäpolitiikan suhteen.
”Hallitus alkaa toimia vasta sitten kun komissio putkauttaa esityksensä ulos. Olennaista on, että jos halutaan vaikuttaa tiettyyn suuntaan, ennakkokannat on oltava komission tiedossa hyvissä ajoin. Metsäpolitiikkaa tehdään EU:ssa yhä selkeämmin osana ilmastopolitiikkaa, missä EU:lla on toimivalta. Metsäesityksissä näkyy vahvasti ympäristöjärjestöjen ideologinen kynänjälki.”
Keskeisenä ongelmana Suomen metsävaikuttamisessa Romakkaniemi näkee sen, että poliittisesti Suomen yhteisen kannan muodostaminen on vaikeaa.
”Kun metsien käyttöön liittyvissä esityksissä olisi pitänyt päättää hyvissä ajoin Suomen ennakkokannasta, niin hallituksen sisällä siitä on hankala saada kompromissia aikaan. Kun on ideologisesti hajanainen hallitus, niin on varmasti vaikeaa päästä metsäkysymyksissä samalle kartalle”, Romakkaniemi sanoo.
”Kun komission esitys on pöydällä ja siihen ryhdytään hakemaan pakon edessä kompromissia, niin sitten on myöhäistä vaikuttaa. Meppien erimielisyys ei ole siinä mielessä haitallista, koska parlamentissa edustetaan äänestäjiä eikä hallituksia. Siellä ideologinen kirjo voikin näkyä.”
Komissaari Jyrki Kataisen kabinettipäällikkönä toimineen Romakkaniemen mielestä ennakkovaikuttamista tulisi kehittää ja parantaa siten, että hallitus käsittelee aina uuden komission ohjelman, poimii sieltä Suomelle keskeiset hankkeet ja päättää luoda niihin ennakkokannat. Näin päästään vaikuttamaan hankkeisiin ajoissa.
”Meillä on onnistumisia muun muassa biomassan kestävyyskriteereiden ja energiadirektiivin sisällöistä päätettäessä. Näissä hallitus haki eduskunnalta ennakkokannan, minkä mukaan Suomi ajaa makrotason säätelyä ja vastuu yksityiskohtaisesta soveltamisesta jää jäsenmaille. Nämä saatiin läpi, kun Suomella oli kanta ja ratkaisuehdotus jo siinä vaiheessa, kun komissiolla oli tyhjä paperi.”
Romakkaniemen mukaan vaikuttamisessa on olennaista, että ennakkokannat ovat komission tiedossa hyvissä ajoin. ”Nyt vireillä olevissa metsäesityksissä Suomella ei ole ollut ennakkovaikuttaminen kohdallaan, niin hyvin kuin se olisi voinut olla.”
Metsäpolitiikkaa tehdään EU:ssa osana ilmastopolitiikkaa
Nyt metsäpolitiikkaa tehdään EU:ssa Romakkaniemen mielestä yhä selkeämmin osana ilmastopolitiikkaa.
”Suomalaiset tukeutuvat liikaa siihen, että metsäpolitiikka on kansallisessa toimivallassa. Ongelma tulee siitä, että kun ilmasto- ja energiapolitiikka eivät ole kansallisen päätösvallan piirissä, niiden sisällä tehdään metsien käyttöön vaikuttavaa lainsäädäntöä, missä EU:lla on toimivalta. Tässä tullaan muiden politiikkalohkojen kautta vahvasti metsäpolitiikan alueelle.”
”Metsäasioiden käsittely osana ilmastopolitiikkaa on myös seurausta siitä, että ympäristökomissaari Franz Timmermansilla on komission varapuheenjohtajana erittäin vahva rooli metsiä ja maan käyttöä koskevien esitysten valmistelussa. Hänellä on hyvin ideologinen avustajakunta muotoilemassa metsien ja maan käyttöä koskevia esityksiä.
Kun hänen kabinettipäällikkönsä on entinen Greenpeacen työntekijä Diederik Samsom, ympäristöjärjestöjen kynänjälki näkyy vahvasti esityksissä.
Romakkaniemi muistuttaa, että komissaareilla on keskeinen vaikuttajan paikka, vaikka asiat eivät omalle tontille kuuluisikaan.
”Kahden edellisen komission aikana maan ja metsien käyttöön liittyvät asiat olivat korkealla myös Suomen komissaarin asialistalla. Kun nykyisellä komissaarilla on vastuulla ulkosuhteet ja puoli maailmaa, on ymmärrettävää, että prioriteetit ovat toisaalla.”
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
