Eilen voimaan astuneet, FSC-kontrolloidun puun riskinarviointiin perustuvat muutokset lisäävät FSC-sertifioinnin painoarvoa.

FSC-tuotteen valmistuksessa voidaan käyttää tietty osuus sertifioimatonta puuta. Jatkossa senkin hankinta perustuu metsien käyttöön liittyvien riskien arviointiin ja mahdollisten riskien minimointiin.

Tapio Palvelut Oy on laatinut metsäteollisuuden puunhankinnan käyttöön suuntaa antavat kartta-aineistot. Niihin on merkitty alueet, joiden suojeluarvot on selvitettävä ennen hakkuita.

Tapion laatima selvitys ei ole julkinen, mutta se perustuu avoimeen paikkatietoon.

Riskialueiden selvityksen vaikutukset ulottuvat myös sahoille, koska ne toimittavat haketta FSC-sertifikaatissa mukana oleville sellutehtaille.

”Riski arvioidaan ja tarvittaessa sitä alennetaan”, toteaa Sahateollisuus ry:n toimitusjohtaja Kai Merivuori.

”Vastuu riskin alentamisesta on puuta hankkivalla taholla”, hän jatkaa.

Riskinarvioinnin mukaan metsätalous voi uhata saamelaisten kotiseutualueella poronhoitoa. Metsäteollisuus käy parhaillaan paliskuntien ja alueen suurten metsänomistajien kanssa neuvotteluja siitä, miten FSC:n vaatimukset luontoarvojen sekä alkuperäiskansojen oikeuksien huomioimisesta ja hakkuut Ylä-Lapissa saadaan sovitettua yhteen.

Muuten metsäteollisuus suhtautuu FSC:n merkityksen kasvuun rauhallisesti.

”Suomessa täytämme kriteerit erinomaisesti muun muassa puun alkuperän tuntemisessa, laillisuudessa ja ihmisoikeuksien kunnioittamisessa. Metsän muuttaminen muuhun maankäyttömuotoon on vähäistä, eikä se johdu metsätaloudesta. Lisäksi metsänuudistamisessa ei käytetä muuntogeenistä alkuperää olevaa viljelyaineistoa”, toteaa Metsäteollisuus ry:n metsäjohtaja Karoliina Niemi tiedotteessa.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.