”Siitä, että metsästään ei huolehdi, pitäisi olla seuraamuksia. Samoin metsien hoitoon pitäisi olla tarjolla porkkanoita”, sanoi SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne tänään Helsingissä järjestetyssä talous- ja ilmastopolitiikkaseminaarissa.

Rinne toisti seminaarissa ajatuksensa kasvattaa hiilinieluja muun muassa tuomalla 750 000 hehtaaria hoitamatonta metsämaata hyvän metsänhoidon piiriin. Hyvän metsänhoidon esteenä on hänen mukaansa tällä hetkellä erityisesti metsäomaisuuden pirstoutuminen.

Rinteen lisäksi Kalevi Sorsa -säätiön ja BIOS-tutkimusyksikön järjestämässä vaalikauden 2019–2023 talous- ja ilmastopolitiikkaa luotaavassa seminaarissa kuultiin Ilmatieteen laitoksen tutkimusprofessorin Jari Liskin, BIOS-tutkimusyksikön tutkijan Paavo Järvensivun ja Vihreiden puheenjohtajan Pekka Haaviston puheenvuorot. Puheissa nousi esille erityisesti metsien rooli hiilinieluina.

Päästöjen vähennys ei riitä

Liskin mukaan hiilidioksidipäästöjen vähentäminen ei riitä pitämään maapallon keskilämpötilan nousua alle 1,5 asteessa. Avuksi tarvitaan lisää hiiltä sitovia hiilinieluja. Tällä hetkellä hiilinieluista toimivimmat ovat Liskin mukaan metsät ja viljelysmaat.

”Metsien sitomaa hiilidioksidimäärää voidaan lisätä 4–12 miljardia tonnia vuodessa, viljelysmaiden sitomaa hiilidioksidimäärää 8–12 miljardia tonnia”, hän sanoo.

Tällä hetkellä maailman hiilidioksidipäästöt ovat noin 34 miljardia tonnia. Siitä noin puolet sitoutuu erilaisiin hiilinieluihin. Suomen hiilidioksidipäästöt ovat noin 56 miljoonaa tonnia, ja niistä erilaisiin hiilinieluihin sitoutuu noin 25 miljoonaa tonnia.

Tavoitteena hiilineutraali Suomi

SDP:n Rinteen mukaan Suomen olisi uskallettava ottaa tavoitteekseen ilmaston lämpenemisen rajoittaminen 1,5 asteeseen. Hiilineutraali Suomen tulisi hänen mielestään olla vuonna 2035.

Sitä, miten paljon metsiämme voidaan hakata, Rinne ei halunnut arvioida.

”Tutkimustieto tarkentuu koko ajan, joten mitään ei kannata lyödä lukkoon. Metsiä tulee hakata niin, että puuta riittää metsäteollisuuden nykyisille ja tuleville investoinneille mutta hiilinielut eivät pienene ja ilmaston lämpeneminen saadaan rajattua 1,5 asteeseen.”

Vihreiden Haavisto sen sijaan puuttuisi ”ylimitoitettuihin metsänhakkuusuunnitelmiin”. Hän tosin toteaa, että hakkuumääristä ei päätä yhteiskunta, vaan metsänomistajat.

Haaviston mielestä Suomen tulisi olla edelläkävijä ilmastonmuutoksen hillinnässä. Tämä avaisi myös uusia vientinäkymiä. Pääpaino tulisi laittaa muun muassa fossiilisista polttoaineista luopumiseen ja hiilinielujen kasvattamiseen. Hiilineutraali Suomen tulisi Haaviston mukaan oltava vuoteen 2030 mennessä.

Käytännöt luotava uudelleen

BIOS-tutkimusyksikön Järvensivun mukaan tulevaisuutta määrittävät kaksi yhtä aikaa toteutuvaa murrosta: ilmastopäästöjen vähennys ja hiilinielujen lisäys sekä lisääntyvät ympäristönmuutokset, jotka heikentävät ruuantuotantoa ja aiheuttavat sään ääri-ilmiöitä ja pakolaisuutta. Tilanne on hänen mukaansa verrattavissa toisen maailmansodan jälkeiseen jälleenrakennukseen.

”On rakennettava uudelleen asumisen, liikkumisen, ruuan ja energiantuotannon infrastruktuuri ja käytännöt, jotta pääsemme eroon fossiilisten polttoaineiden massiivisesta käytöstä”, Järvensivu sanoo.

Nettopäästöt tulee hänen mukaansa saada nollaan vuoden 2036 tienoilla. Edullisin tapa tehdä se on luoda nielupolitiikka, joka kasvattaa hiilinieluja. Metsäsektorilla ajojärjestyksen tulee Järvensivun mukaan olla sellainen, että hiilinielut ovat etusijalla. Niiden jälkeen tulevat mekaaninen puuteollisuus, kuiduttava metsäteollisuus ja viimeisenä energiapuu.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.