”Luonnonvarakeskus (Luke) seuraa talvilaskentojen avulla riistanisäkkäiden määrien vuosittaisia ja pitkän aikavälin vaihteluja. Tuleva lumijälkilaskenta on järjestyksessä 34. talvinen riistakolmiolaskenta ja 24. peltokolmiolaskenta”, kertoo erikoistutkija Andreas Lindén.

Riistanisäkkäiden lumijälkiä lasketaan riistakolmioilla Etelä- ja Keski-Suomessa 15.1.–28.2. ja Pohjois-Suomessa 15.1.–15.3. Peltokolmioilla laskenta-aika on koko maassa 1.1.–28.2. Kolmioita laskevat vapaaehtoiset metsästäjät ja luontoharrastajat.

Lindénin mukaan riista- ja peltokolmioiden laskenta on usean lajin kohdalla ainoa kattava kannanmuutosten seurantamenetelmä Suomessa. Laskentoja koordinoi Luke Suomen riistakeskuksen tuella.

Lumijälkien laskijat voivat palauttaa tulokset Luken sähköisen Riistakolmiot.fi-palvelun kautta. Sieltä löytyy ohjeita ja opastusta, oma kolmiokohtainen raportti koko historiasta sekä perustietoa laskettavista lajeista ja niiden lumijälkien tunnistamisesta.

Jälkilaskennan onnistuminen edellyttää tuoretta lumikerrosta. Lumen puute tai liian kova rakenne, mutta myös liian syvä lumipeite voivat estää laskennan toteuttamisen. Laskenta vaatii onnistuakseen yhtenäisen lumipeitteen ja riittävästi pehmeää lunta, jotta pienienkin nisäkkäiden jäljet havaitaan.

”Sää voi muuttua nopeasti, joten laskentaan kannattaa varautua heti otollisten kelien sattuessa”, Lindén toteaa.

Riistakolmiot ovat metsäriistan runsauden seurantaa varten perustettuja pysyviä laskentareittejä. Riistakolmio on tasasivuinen kolmio, jonka sivut ovat neljän kilometrin pituisia, ja siten laskentalinjan kokonaispituus on 12 kilometriä.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.