Alueelliset riistaneuvostot ovat päättäneet hirvitalousalueille lähivuosien hirvitavoitteet. Koko maan tavoite on keskimäärin 78 000 hirven talvikanta (70 000–86 000), mikä vastaa monin paikoin arviota tämänhetkisestä hirvikannasta.

Suuressa osassa maata hirvitiheystavoitteet ovat hieman alle kolme hirveä tuhannella hehtaarilla. Korkeimmat tavoitetiheydet ovat läntisellä Uudellamaalla (4,5–5 hirveä 1 000 hehtaarilla) ja Varsinais-Suomen eteläisellä alueella (5–5,5 hirveä 1000 hehtaarilla).

Kun edellisen kerran kantatavoitteista päätettiin vuonna 2018, koko maan keskimääräinen tavoite oli nykyistä hieman pienempi, 76 000 hirveä (68 000–85 000).

Valkohäntäpeurakantaa kutistetaan

Valkohäntäpeuralle asetettiin nyt ensimmäistä kertaa määrälliset kantatavoitteet alueille, joissa valkohäntäpeuroja paljon esiintyy. Kannat ovat paikoin erittäin tiheitä Lounais-Suomessa. Siellä kantaa on tarkoitus pienentää ja myös tavoitteita on asetettu.

Osalla alueista tavoitteet ovat moninkertaisia hirvitavoitteisiin verrattuna. Esimerkiksi läntisellä Uudellamaalla tavoitteena on 26–30 eläintä tuhannella hehtaarilla. Hämeeseen ja Satakuntaan sijoittuvalla SA-PH-EH-alueella tavoite on jopa 33–40 eläintä tuhannella hehtaarilla.

Luvat hakuun huhtikuussa

Suomen riistakeskuksen mukaan tavoitteiden asettamisessa on pyritty ottamaan laaja-alaisesti huomioon hirvieläinten aiheuttamat vahingot ja riistataloudelliset hyödyt sekä vaikutukset suurpetokantoihin. Tavoitteista on myös kuultu alueellisia sidosryhmiä.

Riistakeskus sekä riistanhoitoyhdistykset vastaavat osaltaan tavoitteiden toteutumisesta.

Riistanhoitoyhdistykset laativat vuosittain kannan verotussuunnitelmat. Pyyntilupia voi hakea Riistakeskukselta huhtikuun alusta lähtien.

• Lisää aiheesta: Teatteria vai totisia tavoitteita

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.