Helsingin yliopiston tutkijat ovat selvittäneet rauduskoivun esiintymishistoriaa tutkimusprojektissa, jossa määritettiin kaikkiaan 150 koivun perimät.

Tutkijat keräsivät koivunäytteitä Irlannista, Norjasta ja neljästä eri paikasta Siperiasta sekä Suomesta kuudelta eri paikkakunnalta.

Tutkimuksessa selvisi, että rauduskoivut ovat olleet vähissä aikoina, jolloin maapallolla on tapahtunut suuria ilmastollisia muutoksia.

Ensimmäinen ja voimakkain pullonkaula tapahtui noin 66 miljoonaa vuotta sitten, jolloin dinosaurukset kuolivat sukupuuttoon. Tämän jälkeen pullonkauloja oli 34 miljoonaa, 14,5 miljoonaa ja noin miljoona vuotta sitten.

Viimeisimmän pullonkaulan jälkeen koivupopulaatio on kasvanut tasaisesti, eikä viime jääkausikaan ole siihen suuremmin vaikuttanut.

Jääkauden vaikutuksesta koivut jakautuivat Siperiassa kasvavaan Aasian kantaan ja Länsi-Euroopan kantaan, jotka myöhemmin mannerjään sulaessa ovat sekoittuneet Suomessa.

Tutkimuksessa käytettiin niin sanottua Big dataa eli valtavaa määrää digitaalista tietoa. Kaikkiaan rauduskoivun geeniperimää luettiin yli 20 teratavun eli 20 miljoonan kilotavun verran.

Tutkimuksesta raportoitiin Nature Genetics -lehdessä.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.