Metsänhoitotöissä on jääty pahasti tavoitteista jälkeen, Suomen metsäkeskuksesta arvioidaan. Kaikissa työlajeissa – nuoren metsänhoidossa, metsänviljelyssä, kunnostusojituksessa, metsäteiden rakennuksessa ja lannoituksessa – työmäärät ovat tällä vuosikymmenellä laskeneet, lisäksi on jääty enemmän tai vähemmän jälkeen alueellisten metsäohjelmien tavoitteista.

Erityisesti hoitotarvetta on kertynyt nuoriin metsiin. Viime vuosina taimikoita on hoidettu koko maassa keskimäärin 160 000 hehtaaria vuosittain. Alueellisten metsäohjelmien mukaan hoitotarve olisi noin 270 000 hehtaaria, jotta taimikot saataisiin tuottavaan kuntoon. Eniten hoitorästejä on kertynyt Pohjois-Savoon ja Pohjois-Pohjanmaalle, missä taimikoita on hoidettu vähän alle puolet tavoitteesta.

”Taimikonhoitorästit vähentävät mahdollisuuksia metsien käytölle ja hiilen sidonnalle pitkällä aikavälillä. Metsänomistajat menettävät tulevaisuuden hakkuutuloja vähintään 80 miljoonaa euroa vuodessa”, sanoo metsänhoidon asiantuntija Eljas Heikkinen Suomen metsäkeskuksesta.

Lannoitusmäärät ovat pudonneet huippuvuosista kuudennekseen. Nykyisin metsiä lannoitetaan noin 40 000 hehtaaria vuodessa, mutta jos määrä nostettaisiin 230 000 hehtaariin, sillä saataisiin vähintään 3,5 miljoonan kuution lisäkasvu vuodessa.

”Se vastaisi lähes Äänekosken biotuotetehtaan tuomaa lisäystä vuotuiseen puunkäyttöön”, Heikkinen korostaa.

Hakkuut kääntyivät viime vuonna nousuun, mutta tavoitemääriin on vielä matkaa. Metsäkeskusta huolestuttaa etenkin ensiharvennukset, jotka ovat jääneet noin 100 000 hehtaaria tavoitetta pienemmiksi. Viime vuonna ensiharvennuksia tehtiin 140 000 hehtaarilla.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.