Jatkuvan kasvatuksen menetelmiä kehitetään ja tutkitaan parhaillaan ahkerasti. Luonnonvarakeskuksen (Luke) laaja raportti kokoaa yhteen nykytiedon jatkuvan metsänkasvatuksen vaikutuksista ja soveltamismahdollisuuksista Suomessa.
”Tasaikäismetsätalouteen verrattuna tutkimustietoa jatkuvasta kasvatuksesta on paljon vähemmän, mutta sitä kertyy koko ajan. Kokosimme raporttiin tuoreimman tiedon jatkuvasta kasvatuksesta ja tulevista tutkimustarpeista”, sanoo tutkimuspäällikkö Johanna Routa Lukesta.
Jatkuvapeitteinen metsänkasvatus on metsänhoitoa ilman avohakkuuta, ja se perustuu pääasiassa luontaisen uudistumisen ja olemassa olevan alikasvoksen hyödyntämiseen. Taimettuminen on yksi keskeisimmissä jatkuvan kasvatuksen kestävyyden edellytyksistä pitkällä aikavälillä.
Kivennäismailla poimintahakkuu soveltuu kuusikoille, kun taas männiköt uudistuvat paremmin pienaukoissa ja kaistaleissa. Ojitetut korpikuusikot uudistuvat hyvin pienaukkohakkuun jälkeen.
”Poimintahakkuin käsitellyissä kuusikoissa sekä puuston tilavuudet että tilavuuskasvut ovat keskimäärin alhaisempia kuin tasaikäisissä harvennuskuusikoissa. Sen sijaan pitkän aikavälin puuntuotannollista kestävyyttä ei vielä voida luotettavasti arvioida”, erikoistutkija Saija Huuskonen Lukesta sanoo.
Juurikäävät ovat jatkuvapeitteiselle kasvatukselle merkittävästi suurempi uhka kuin tasaikäiselle metsänkasvatukselle. Tuuli- ja lumituhot sekä kirjanpainajaan liittyvä tuhoriski ovat eri-ikäisissä metsissä todennäköisesti vähäisempiä kuin tasaikäisissä.
Monipuolisuutta käsittelytapoihin
Hakkuun ja metsäkuljetuksen pienempi tuottavuus nostaa poimintahakkuun korjuukustannuksia avohakkuuta korkeammiksi. Tasaikäisen metsän harvennukseen verrattuna poimintahakkuussa poistettavien puiden keskikoko ja samalla hakkuun tuottavuus ovat suurempia, mutta niin on myös metsäkuljetuksen ajanmenekki.
”Jatkuvapeitteinen metsänkasvatus on kannattavaa, kun puuston rakenne kivennäismailla vaihtelee, laskentakorko on korkea, metsikön perustamiskustannukset ovat kalliit ja kasvuolosuhteet heikot”, Saija Huuskonen sanoo.
Uudistuminen, puiden alkukehitys ja vallitussa asemassa olevien puiden elpyminen ovat ratkaisevia tekijöitä, kun arvioidaan jatkuvapeitteisen metsikön pitkän aikavälin kehitysennusteita ja talousvaikutuksia.
Metsien käytön moninaisten tavoitteiden täyttämiseksi tarvitaan sekä erilaisia metsiä että niihin soveltuvia monipuolisia käsittelytapoja.
”Löytämällä parhaimmat kohteet kullekin menetelmälle ja yhdistelemällä sopivalla tavalla erilaisia käsittelytapoja tuotetaan enemmän hyvinvointia, tuloja, monimuotoisuutta, hiilensidontaa ja virkistysmahdollisuuksia kuin millään yksittäisellä tavalla.”
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Pihvi on siis tämä: ”Poimintahakkuin käsitellyissä kuusikoissa sekä puuston tilavuudet että tilavuuskasvut ovat keskimäärin alhaisempia kuin tasaikäisissä harvennuskuusikoissa.”
Toisin muotoiltuna sekä hiilivarasto, että hiilinielu ovat pienempiä jatkuvan kasvatuksen metsissä.