Korot laskevat, talouskasvu kiihtyy ja kotimaan rakentaminen alkaa elpyä jo ensi vuoden alkupuoliskolla, mutta hitaasti eikä rakentaminen palaa suhdannekuoppaa edeltäneelle tasolla.
Näin näkee toimitusjohtaja Markku Riihimäki Foreconista, joka on rakentamisennusteisiin erikoistunut yritys. Riihimäki piti tänään esityksen Puupäivässä Helsingissä. Puupäivä on puurakentamisen seminaari ja alansa ykköstapahtuma.
Korkojen lasku ja laskunäkymät vaikuttavat nopeasti kuluttajien lainanottohalukkuuteen. Vaikutus näkyy jo asuntojen ostoaikomuksissa, mikä heijastuu myös rakentamiseen.
”Sekä asuntojen hintojen lasku että rakennusaloitusten lasku ovat pysähtyneet.”
Ensi vuodelle Forecon ennustaa kotimaan rakentamiseen viiden prosentin kasvua, mutta toisaalta takana on erityisen jyrkkä ja syvä suhdannekuoppa.
Pitemmän ajan trendejä ovat, että nopeutunut maahanmuutto ylläpitää väestönkasvua ja asuinrakentaminen keskittyy yhä enemmän suuriin kaupunkeihin.
Betoni on kova kilpailija, hinnassa
Rakentamisen suhdannekuoppa on Riihimäen mukaan ollut erityisesti pohjoismainen ilmiö.
”Muualla Euroopassa rakentamisessa oli viime vuonna maltillista, mutta nopeasti ohimenevää laskua.”
Kotimaassa puurunkoisten rakennusten osuus uudisrakentamisessa on laskenut koko tämän vuosituhannen. Rakennustyypeittäin materiaalien osuudet muuttuvat hitaasti, ja puurunkoisten rakennusten osuuden supistuminen johtuu paljolti rivitalojen ja pienkerrostalojen rakentamisen vähenemisestä.
Puukerrostalojen osuus kerrostalorakentamisesta on Suomessa selvästi Ruotsia pienempi, ja osuus rakennusaloituksista on laskenut toissa vuoden viidestä prosentista tämän vuoden kolmeen. Samanaikaisesti Ruotsissa heilunta on ollut kymmenen ja 15 prosentin välillä.
Riihimäki pohtii, että yksi syy voi olla sahatavaran hinta, jonka hintakehityskäyrä on selvästi betonin hintakäyrää korkeammalla.
Puurakentamista perustellaan etenkin hiilensidonnalla. Puurakennuksiin sitoutuvan hiilen määrää on vaikea arvioida, mutta ennen rakentamisen sakkaamista uudisrakennuksiin sitoutuneen puun määrä on vuositasolla ollut 800 000 kuutiometrin pinnassa.
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
