Puutiaisten määrä on lisääntynyt viime vuosikymmeninä, tutkija Jani Sormusen väitöskirjassa todetaan. Väitöksen tutkimusaineisto koostui noin 14 000 puutiaisyksilöstä, jotka tutkijat pyysivät eri puolilta Varsinais-Suomea vuosina 2012–2017.
”Vaikka jo tutkimusten alussa mittasimme huomattavasti korkeampia puutiaistiheyksiä kuin vuonna 2000, muutamien viime vuosien aikana kehityssuunta näyttäisi olleen yhä ylöspäin. Havaitsimme puutiaisia etenkin saarilta ja merenrannan tuntumasta. Sisämaassa oli kuitenkin vielä alueita, joilta niitä ei löytynyt”, Sormunen sanoo.
Tutkimusryhmä kartoitti puutiaisten ja taudinaiheuttajien esiintyvyyttä myös Turun kaupunki- ja esikaupunkialueilla. Elinvoimaisia puutiaispopulaatioita löytyi kaupunkialueen puistoista ja joutomailta. Sormusen mukaan huolestuttavaa oli, että esikaupunki- ja kaupunkialueen puutiaiset kantoivat erityisen runsaasti borrelia-bakteereita.
Puutiaisilla useita taudinaiheuttajia
Puutiaisten kantamia taudinaiheuttajia tutkittiin molekyylimenetelmin noin yhdeksästä tuhannesta yksilöstä. Runsas viidennes tutkituista nuoruusvaiheen puutiaisista kantoi borrelioosia aiheuttavia borrelia-bakteereita, mikä on koko Suomen keskiarvoa korkeampi osuus.
”Puutiaisaivotulehdusvirusta emme havainneet kuin Seilin saarelta, ja sieltäkin vasta kahtena viimeisenä tutkimusvuotena. Se vaikuttaakin ilmaantuneen saarelle tutkimusten aikana”, Sormunen kertoo.
Borrelia-bakteerien ja puutiaisaivotulehdusviruksen (TBEV) ohella tutkijat havaitsivat puutiaisista myös kuutta muuta mahdollista taudinaiheuttajaa, joista valtaosa oli Suomelle uusia lajeja. Näiden lajien kansanterveydellisestä merkityksestä ei ole vielä näyttöä.
Sormusen väitöskirja tarkastetaan Turun yliopistolla ensi viikon keskiviikkona.
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Puutiaisten lisääntymisen eräs merkittävä tekijä on pienten hirvieläinten lisääntyminen esimerkiksi Varsinais-Suomessa. Merkittävä tekijä tähän on voimakas talviruokinta.
Omakohtainen kokemus Keski-Suomesta kertoo, että niin kauan, kun meikäkäisen vapaa-ajan asunnonm tuntumassa harjoitettiin karjataloutta siten, että karja kävi metsälaitumella, niin puutiaisia oli valtavasti. Kun karjatalous lopetettiin, niin puutiaiset hiljalleen katosivat. Nyt ei ole tavattu vuosikausiin vaikka liikumme paljon luonnossa. Meillä päin ei ole pieniä hirvieläimiä. Supikoiria kylläkin liikkuu pihapiirissä.