Suomessa tehtiin viime vuonna jälleen uusi hakkuuennätys. Luonnonvarakeskuksen (Luke) mukaan runkopuuta korjattiin yhteensä 78 miljoonaa kuutiota, mikä on liki 6 miljoonaa kuutiota enemmän kuin edellisen ennätysvuoden (2018) vuoden hakkuut.

Teollisuuden käyttöön puusta meni 89 prosenttia eli 69 miljoonaa kuutiota. Siitä oli tukkia 43 prosenttia ja kuitua 57 prosenttia. Hakkuut yksityismetsissä kasvoivat 12 prosenttia 58 miljoonaan kuutioon. Eniten hakattiin Etelä-Savon, Pohjois-Savon ja Keski-Suomen maakuntien alueilta.

Energiapuuksi – lämpö- ja voimalaitosten hakkeeksi tai pientalojen polttopuuksi – puuta korjattiin 9 miljoonaa kuutiota. Tämän lisäksi korjattiin poltettavaksi myös 2 miljoonaa kuutiota latvusmassaa ja kantoja.

Kestävän raja lähestyy

Puuston poistumaan lasketaan hakkuiden lisäksi mukaan hakkuutähteestä metsään jäävä puu sekä metsään jäävä luontaisesti kuollut puu. Näitä oli viime vuonna 15 miljoonaa kuutiota, joten poistuma nousi 94 miljoonaan kuutioon.

”Metsiimme kasvaa uutta runkopuuta noin 107 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Puuston kokonaismäärää suureni viime vuonna ennätyspoistumasta huolimatta siis noin 13 miljoonalla kuutiometrillä”, yliaktuaari Jukka Torvelainen Lukesta toteaa.

Luken mukaan metsiemme suurin puuntuotannollisesti kestävä hakkuumahdollisuus on 84 miljoonaa kuutiota meneillään olevalla kymmenvuotiskaudella (2015–2024). Siitä hakattiin viime vuonna 93 prosenttia, vuosina 2015–2018 keskimäärin 86 prosenttia.

Hakkuiden taso vaihtelee alueittain ja vuosittain. Esimerkiksi viime vuonna keskimääräiset hakkuut olivat kestäviä hakkuumahdollisuuksia suuremmat Kanta- ja Päijät-Hämeen, Kymenlaakson, Etelä-Karjalan ja Etelä-Savon maakunnissa. Sen sijaan kolmen pohjoisimman maakunnan alueella korjattiin viime vuonna hakkuumahdollisuuksista vain kolme neljäsosaa.

• Lisää aiheesta: Metsähakkuista kaikkien aikojen ennätys

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.