Sodan jälkeen vähiin huvennutta Iso-Britannian metsäpinta-alaa kasvatettiin määrätietoisesti aina 1980-luvulle asti. Valtion tuella sitkankuusta ja muita ulkomaisia havupuita istutettiin paljon varsinkin Skotlantiin.

Puupeltojen arvostelu sai kuitenkin valtion muutamaan metsäpolitiikkaa. Tuen painopistettä siirrettiin maisemaan paremmin sopivien lehtipuiden viljelyyn, ja vähitellen metsäpinta-alan kasvuvauhti hidastui.

Nyt suuntaa ollaan jälleen vaihtamassa. Maanomistajia kannustetaan taas metsittämään entisiä lammaslaitumia myös havupuilla, mutta kestää muutaman vuosikymmenen ennen kuin niitä hakataan.

”Sahatavaran tuotanto saavuttaa huippunsa 10-15 vuoden kuluttua. Sitten se kääntyy laskuun”, kertoo Gordonin sahan metsäpäällikkö Johnny Dean.

Sahalle ajetaan päivittäin 30-40 tukkirekkaa, ja valmista sahatavaraa syntyy 75 000 kuutiometriä vuodessa. Tehokkuutta on haettu investoimalla pari vuotta sitten tukkien ja valmiin sahatavaran lajitteluun.

Myös moni muu yritys on lisännyt tuotantoaan kasvavien metsävarojen varaan.

Iso-Britannian Metsähallitus on arvioinut, että hakkuumahdollisuudet Skotlannin havupuuistutuksilla lisääntyvät nykyisestä 10 miljoonasta kuutiometristä vielä parilla miljoonalla kuutiometrillä 2020-luvulla, mutta sen jälkeen ne alkavat vähentyä.

Ennusteet voivat kuitenkin muuttua. Viime vuonna riehuneet myrskyt aiheuttivat yllättävän paljon vahinkoa myös metsissä, joita ei pidetty erityisen alttiina tuulituhoille. Päätehakkuuikää lähestyvät istutuspuut näyttävät pysyvän huonosti pystyssä.

Ryhmä Metsälehden lukijoita perehtyi viikon lopulla metsätalouteen Skotlannissa.

METSÄLEHTI

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.