Yksityismetsien puutuotannon reaalinen sijoitustuotto laski viime vuonna 6,3 prosenttiin, Luonnonvarakeskuksesta kerrotaan. Edellisvuodesta laskua kertyi peräti 5,8 prosenttiyksikköä. Lasku selittyy edellisvuoden vahvalla puunhintojen nousulla.

Tuotto vaihteli maakunnittain. Korkeinta se oli Etelä-Savossa (8,99 prosenttia), Pohjois-Savossa (8,92) ja Pohjois-Karjalassa (8,73). Pienimmäksi tuotto jäi Keski-Pohjanmaalla, jossa sitä kertyi 0,4 prosenttia.

Reaalinen sijoitustuotto vaihtelee voimakkaasti vuosittain. Korkeimmillaan se oli vuonna 2007 (26 prosenttia) ja matalimmillaan vain kaksi vuotta myöhemmin (­–18 prosenttia).

Puuntuotannon sijoitustuotto on hakkuiden, pystykauppahintojen, valtion puuntuotantoon myöntämien tukien, puuntuotannon menojen ja puustotietojen perusteella laskettu tuottoindeksi. Siinä tulot ja menot suhteutetaan puustomäärien ja pystykauppahintojen perusteella laskettuun puuston kantoraha-arvoon.

Sen sijaan tuotto, jossa pystykauppahintojen muutos ei ole mukana, kasvoi edellisvuodesta hienoisesti 5 prosenttiin. Se on myös  yli prosenttiyksikön korkeampi kuin 20 vuotta aikaisemmin. Suurin syy nousulle on ollut puuston tilavuuden kasvun ja tukkipuuosuuden lisääntyminen.

”Metsänomistajan kannalta tuotto ilman puunhintojen muutosta on oikeastaan mielekkäämpi indeksi”, tutkija Esa Uotila Luonnonvarakeskuksesta kertoo.

Inflaatio heikensi liiketulosta

Myös yksityismetsien liiketulos laski hieman, vaikka pysyikin edelleen korkealla tasolla. Luken mukaan tulosta kertyi 163 euroa hehtaarilta. Se on 5,4 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna, mutta kovan inflaation takia jäi reaalisesti 1,3 prosenttia miinukselle.

Etelä-Suomessa liiketulosta saatiin 211 euroa hehtaarilta. Reaalisesti tulos laski vajaan prosentin verrattuna edellisvuoteen. Pohjois-Suomessa tulos oli 67 euroa hehtaarilta, siellä laskua kertyi 4 prosenttia.

Yksityismetsien puuntuotannon tuloja kertyi 2,4 miljardia euroa, mikä on keskimäärin 179 euroa hehtaaria kohden. Puuntuotannon kokonaiskustannukset laskivat 18 euroon hehtaarilta. Lisäksi mukaan lasketaan vielä valtion tuki: kemeratukea myönnettiin viime vuonna yhteensä 37 miljoonaa euroa eli 2,5 euroa hehtaarille.

Tukimäärä laski lähes viidenneksen edellisvuodesta. Budjetoitua kemeratukea jäi käyttämättä runsaat 20 miljoonaa euroa, enemmän kuin koskaan aiemmin.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.