Euroopan komission metsäkatoaloite julkaistiin keskiviikkona. Aloitteen tavoitteena on paitsi metsäkadon ehkäiseminen niin myös metsien tilan heikkenemisen pysäyttäminen globaalisti. Käytännössä tämä tehtäisiin säätelemällä kuuden hyödykkeen – puun, kahvin, kaakaon, soija, palmuöljyn ja nautakarjan – tuloa markkinoille. Myös niitä sisältävien tuotteiden tuontia säädeltäisiin. Jatkossa alan toimijoiden tulisi pystyä näiden tuotteiden osalta osoittamaan, että niiden tuotanto ei ole aiheuttanut metsäkatoa eikä metsien tilan heikentymistä.

Näiden tuotteiden osalta Suomi nousee esiin merkittävänä puuntuojana. EU:n alueelle tuodusta puusta 12 prosenttia tulee Suomeen. Tätä selittää Venäjän tuontipuu.

”On mielenkiintoista nähdä, miten Venäjä tässä asemoituu”, maa- ja metsätalousministeriön neuvotteleva virkamies Tatu Torniainen arvioi torstaina taustatilaisuudessa.

Tulkintaongelmia luvassa

Uudet velvoitteet kohdistuisivat pääasiassa kolmansista maista tapahtuvaan tuontiin, mutta säännökset koskisivat myös EU:n sisämarkkinoita. Eli sääntely koskisi esimerkiksi Suomessa valmistettujen puutuotteiden tuotantoketjuja.

Vastuu metsäkatovapaista tuotteista olisi toimijoilla, mutta valvonnasta huolehtisivat viranomaiset.

”Siitä tulee haastavaa”, Torniainen sanoi.

Haastavuutta lisää se, että aloite tuo virkamiehille paljon selvitettävää, erilaisia määritelmiä ja kriteereitä riittää. Esimerkiksi tässä aloitteessa metsien tilan heikkenemisellä tarkoitetaan ei-kestäviä korjuuoperaatioita, jotka aiheuttavat pitkäaikaisia negatiivisia vaikutuksia ekosysteemissä.

”Tämän tulkitseminen ei ole ongelmatonta”, Torniainen totesi.

Oma pulmansa on sekin, että parhaillaan EU:ssa on vireillä useita aloitteita, jotka koskevat kestävyyttä, metsiä ja metsätaloutta. Se, miten hyvin näissä käytetyt erilaiset määritelmät sopivat keskenään yhteen, on epäselvää.

”Itseäni hämmästyttää, ettei näissä käytetä hyväksi olemassa olevia instrumentteja, esimerkiksi uusiutuvan energian direktiiviä”, kansainvälisten asioiden neuvos Teemu Seppä ministeriöstä sanoi.

Suomessa metsäkatoa vielä on

Metsäkatoaloitteella on Suomen kannalta erityistä merkitystä, koska Suomessa metsäkatoa vielä esiintyy. Koko EU:ssa metsien määrä sen sijaan on ollut kasvussa.

Suomessa raivataan metsää pelloksi edelleen noin 4 000 hehtaaria vuodessa. Merkillepantavaa on, että aloitteessa metsäkadoksi tulkitaan vain metsän raivaaminen maatalouskäyttöön, ei esimerkiksi rakentamiseen.

”Pellon alta raivattu puu usein myydään. Kysymys kuuluu, miten myytyä puuta kohdellaan tulevaisuudessa. Tämä voi olla merkittävä kysymys yksittäiselle maanomistajalle”, Torniainen sanoi.

Kyseessä on vasta komission aloite, ja menee vielä vuosia ennen kuin laki valmistuu. Torniainen arvioi, että aloite alkaa kuitenkin vaikuttaa toimintaan jo nyt.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.