Kemeratukia on tänä vuonna maksettu tammi-lokakuussa yhteensä 28 miljoonaa euroa. Se on liki puolet koko vuoden kemerapotista, Suomen metsäkeskuksen kemeraseurannasta selviää.

Eniten tukia on käytetty Pohjois-Pohjanmaalla (runsaat 5 miljoonaa euroa) ja Lapissa (3 miljoonaa euroa). Lapissa kemeraa on käytetty säästeliäästi – tälle vuodelle budjetoiduista tukirahoista on kulunut vasta 41 prosenttia. Ahkerimmin kemeraa on hyödynnetty Päijät-Hämeessä, siellä budjetoidusta tuesta on käytetty jo kaksi kolmasosaa.

Tuesta suurin osa on mennyt nuoren metsän hoitoon, runsaat 21 miljoonaa euroa. Siitä valtaosa, runsaat 18 miljoonaa euroa, on käytetty nuoren metsän hoitoon ja vajaat 3 miljoonaa euroa taimikon varhaishoitoon. Metsäteiden perusparannukseen tukea on mennyt vajaat 2 miljoonaa euroa ja suometsien hoitoon 1,8 miljoonaa euroa. Budjetoidut teiden perusparannusahat onkin jo lähes käytetty.

Vanhan kemeran hakemuksia vanhenemassa

Vanhan kemeralain mukaiseen kunnostusojituksen tukea on maksettu 1,4 miljoonaa euroa, mutta budjetoiduista ojitusrahoista on käyttämättä vielä lähes 2 miljoonaa euroa.

Vanhan kemeran määräajat päättyvät kuluvan vuoden lopussa, ja Metsäkeskuksen mukaan vanhan lain mukaisia tukihakemuksia on vanhentumassa runsaasti. Hakemuksissa ilmoitettuja metsänhoitotöitä ei ole välttämättä aloitettu tai ne ovat jääneet kesken, eikä niitä ennätetä saada valmiiksi määräaikaan mennessä.

”Jos työt ovat jääneet kesken, voidaan tietyissä tilanteissa periä maksettuja tukia takaisin. On tärkeää, että töistä vastuussa olevat organisaatiot ovat pitäneet metsänomistaja-asiakkaansa tietoisina tekemättä jäävistä töistä ja mahdollisista seuraamuksista”, hankehallinnon asiantuntija Yrjö Niskanen Metsäkeskuksesta muistuttaa.

Luonnonhoitotukien käyttö vaihtelee

Luonnonhoitotukia on käytetty reilut 2 miljoonaa euroa, josta suurin osa on ollut ympäristötukea. Budjetoiduista luonnonhoidon tukirahoista (6 miljoonaa euroa) on kulunut vasta 38 prosenttia.

Tuen käytön aktiivisuus vaihtelee. Lapissa budjetoitu tuki on hyödynnetty kokonaan (253 000 euroa), sen sijaan esimerkiksi Pohjois-Karjalassa tukipotista on mennyt vain 9 prosenttia ja Etelä-Pohjanmaalla reilu viidennes. Eniten tukea on käyettty Pohjois-Pohjanmaalla, liki 400 000 euroa, mikä on kolmannes budjetoidusta.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.