Metsäkeskus julkaisi äskettäin tilaston, jonka mukaan viime vuonna jäi tekemättä ja vanheni noin 3,5 miljoonan euron verran kemerahankkeita, joille oli haettu ja myönnetty rahoitus.

Toteuttamatta jääneet hankkeet ovat pääosin nuoren metsän kunnostushankkeita. Niiden yhteenlaskettu pinta-ala on noin 10 000 hehtaaria.

Tekemättä jääneistä hankkeista puolet oli metsänhoitoyhdistysten laatimia. Niille oli myönnetty rahoitus, mutta työt metsässä olivat jääneet tekemättä. Yksittäisten metsänhoitoyhdistysten hakemien ja toteuttamatta jääneiden hankkeiden summa oli suurimmillaan reilut satatuhatta euroa.

Metsäyhtiöiden – Metsä Group, UPM ja Stora Enso – osuus toteuttamatta jääneistä vuoden 2016 hankkeista oli 18 prosenttia.

Muiden yritysten, muun muassa metsäpalveluyrittäjien, osuus oli vajaat kymmenen prosenttia.

Metsänomistajien itse laatimien hankkeiden osuus tekemättä jääneistä oli 23 prosenttia.

Toimijoiden osuudet tekemättömistä töistä olivat samaa luokkaa kuin niiden markkinaosuus kaikista hankkeista. Tosin metsänomistajien itse laatimista hankkeista toteuttamatta on jäänyt hieman suurempi osuus kuin niiden osuus kaikista hankkeista oli.

Runsaimmin tekemättömiä hankkeita jäi Pohjois-Suomeen, mutta myös Keski-Suomessa ja Pirkanmaalla toteuttamattomia hankkeita oli yhteensä 600 000 euron edestä.

Metsäkeskuksesta muistutetaan, että töiden toteuttamatta jättäminen ei aina johdu rahoituksen hakijan laiminlyönneistä. Hakija on saattanut toimia metsänomistajan asiamiehenä, ja hankkeen toteutus on jäänyt metsänomistajan vastuulle.

”Tiedoista ei siis välttämättä voida päätellä esim. sitä, että toimija ei olisi huolehtinut tukeen liittyvistä velvollisuuksistaan, koska syy tähän voi yhtä hyvin olla myös varsinaisen tuensaajan eli maanomistajan puolella”, muistuttaa metsälainsäädännön johtava asiantuntija Janne Uitamo.

Korjattu Keski-Suomen  ja Pirkanmaan hehtaarit euroiksi klo 8.53

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.