Puun kysyntä kasvaa ensi vuonna ja yksityismetsien puukauppa jatkuu vilkkaana, Pellervon taloustutkimus PTT ennustaa. Metsäteollisuuden investoinnit nostavat varsinkin kuitupuun tarvetta.
Markkinahakkuut lisääntyvät kahdella-kolmella prosentilla ja asettuvat lähelle 66 miljoonaa kuutiometriä.
Puumarkkinoiden suuri kysymys on, miten venäläinen puu korvataan. Aiemmin ennakoitu tuonnin kasvu ei ole toteutunut, vaan tammi-kesäkuussa puun tuonti väheni 62 prosenttia.
PTT:n mukaan korvaaja löytyykin ensisijaisesti kotimaasta.
”Baltian kuitupuulle on kysyntää muuallakin, ja sen hinta on lähtenyt rakettimaiseen nousuun. Ulkomailta ei ole tulossa helpotusta, joten katseet kääntyvät kotimaahan”, tutkimusjohtaja Paula Horne sanoo.
Kuitupuun hinta jatkaa nousuaan ja koivukuidun hinta nousee havukuituja enemmän Venäjän-tuonnin loppumisen vuoksi, PTT näkee. Tukin hinta kääntyy hienoiseen laskuun koronasuhdanteen taittumisen vuoksi.
Kokonaisuutena keskikantohintojen lasku syö hakkuumäärien nousun ja yksityismetsien kantorahasumma supistuu hieman.
Energiasta kilpailuetu
Talouden epävarmuus ja kulutuksen väheneminen heikentävät metsäviennin näkymiä. Korkeat energian hinnat tuovat metsäteollisuudelle sekä hyötyjä että haittoja.
Metsäteollisuus kuluttaa runsaasti sähköä, mutta samalla tuottaa sähköä ja lämpöä tuotantoprosessiensa ohessa. Lisäksi integraatit omistavat osuuksia ydin- ja vesivoimaloista.
”Nämä ovat merkittäviä kilpailuetuja nykyisillä sähkön hinnoilla ja odotettavissa olevien hintapiikkien aikana. On todennäköistä, että etenkin Keski-Euroopassa tehtaita seisotetaan loppuvuoden aikana tuotannon kannattamattomuuden sekä energian heikon saatavuuden vuoksi”, sanoo metsäekonomisti Marjo Maidell.
Sahoilla koronan tuoma korkeasuhdanne väistyy ja vientihinnat laskevat rajusti. Myös rakentamisen väheneminen laskee sahatuotteiden kysyntää.
Metsäteollisuuden viennin nimellinen arvo putoaa ensi vuonna reilut kymmenen prosenttia eritoten sahatavaran vetämänä.
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
