Metsissä on edessä kiireiset ajat, kun Venäjän puuntuontia korvataan kotimaisella puulla, Pellervon taloustutkimus PTT ennustaa.
PTT uskoo hakkuumäärien kasvavan tänä vuonna kolmella prosentilla ja ensi vuonna saman verran. Yhdessä lisääntyneen energiapuuhakkuun kanssa puunkorjuu nousee todennäköisesti yli suurimman ylläpidettävän hakkuukertymän, 80,5 miljoonaa kuutiometriä.
”Tänä vuonna tilannetta helpottaa se, että massateollisuuden puunkäyttö supistuu kymmenyksellä tuotantokapasiteetin leikkausten ja UPM:n työtaistelun takia. Puutuoteteollisuus sen sijaan lisää hieman tuotantoaan ja puunkäyttöään”, tutkimusjohtaja Paula Horne arvioi.
Tukki- ja kuitupuun hinnat eri suuntiin
Tukin keskihinta nousee tänä vuonna hieman, mutta jää selvästi PTT:n ennustaman viiden prosentin inflaation alle. Ensi vuonna hinnat laskevat, kun sahatavarahinnat putoavat selvästi nykyisistä huippulukemista.
Kuitupuun keskihinnat nousevat tänä vuonna noin kolme prosenttia ja kehitys jatkuu ensi vuonna lähes samansuuruisena.
Kantorahasumma kasvaa noin kolme prosenttia hakkuiden lisääntymisen myötä ja ylittää viime vuoden 2,4 miljardia euroa.
Sota myllertää markkinat
Metsäteollisuuden viennin arvo nousi viime vuonna reiluun 13 miljardiin euroon, mikä hipoi vuoden 2018 huippua. Tänä vuonna viennin arvo vähenee noin kuusi prosenttia.
Kehitykseen liittyy sodan vuoksi suurta epävarmuutta ja tilanne vaihtelee tuotteittain. Paperin ja sellun viennin arvo laskee, mutta kartongin, sahatavaran ja vanerin nousee.
Selluteollisuudelle Kiina on Venäjääkin isompi kysymysmerkki.
”Kiina on tärkein sellun vientimaa ja siellä yhä jatkuva koronapandemia tuo kitkaa teollisuuteen ja sellun kysyntään. Epäselvää on myös se, pystyykö Venäjä valtaamaan lisää osuutta Kiinan sellumarkkinoista”, metsäekonomisti Marjo Maidell toteaa.
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
