Luontomatkailun Suomessa tulee pohjata vahvasti kestävään luonnonvarojen käyttöön, kirjoittaa Luonnonvarakeskuksen professori Liisa Tyrväinen blogissaan Nesslingin säätiön verkkosivuilla. Luonnon eri käyttömuotojen yhteensovittamista voisi hänen mukaansa hallita esimerkiksi matkailu- ja metsäsektorin yhteistyömallilla.
”Luontomatkailuun liittyy merkittäviä kasvumahdollisuuksia, joihin vaikuttavat useat kansainväliset trendit ja ilmiöt, kuten ilmastonmuutos, turvallisuus, terveys- ja hyvinvointi, palvelujen digitalisointi, downshiftaus ja jakamistalous.”
”Luontomatkailu on tunnistettu ansiokkaasti Suomen biotalousstrategiassa, mutta sen ympäristövaatimuksista ei vielä ole laajemmin keskusteltu. Suomen metsiin suunnitellaan merkittäviä hakkuiden lisäyksiä osana biotalousstrategiaa. Intensiivinen metsätalous laajamittaisine hakkuineen heikentää maisema- ja luontoarvoja, joita luontomatkailu puolestaan hyödyntää. Jatkossa siis eri käyttömuotojen yhteensovittamisen tarve kasvaa.”
”Luontoarvoja voidaan turvata esimerkiksi matkailu- ja metsäsektorin yhteistyömallilla, jossa matkailu osallistuu luonto- ja maisemanarvojen vaalimisen kustannuksiin. Maisema- ja virkistysarvokaupan mallissa merkittävä osa rahoituksesta voisi tulla suoraan matkailijoilta ja/tai matkailuyrityksiltä, mutta muita rahoittajia kuten kunta tai valtio voi olla mukana. Varoilla kompensoidaan mahdolliset puuntuotantomenetykset maanomistajille”, Tyrväinen kirjoittaa.
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Kommentit
Ei vielä kommentteja.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.