Paljonko metsänomistajalle pitäisi maksaa korvausta hiilensidonnasta, jotta tämän kannattaisi hakkuiden sijaan antaa metsänsä kasvaa hiilivarastona? Itä-Suomen yliopiston metsätalouden suunnittelun professorin Timo Pukkalan mukaan Etelä-Suomessa 27 euroa ja pohjoisessa 13 euroa puukuutiolta.
Pukkala siteeraa tuoretta tutkimusartikkeliaan blogissaan.
Summa ei kuulosta suurelta, mutta hiiltä sitoutuu runkopuun lisäksi kantoihin, juuriin, oksiin ja lehtiin. Kun nekin lasketaan mukaan, Pukkalan luvuilla päästään korvauksiin, jotka ylittävät puun myynnistä saatavat tulot.
Hiilikorvausten vaikuttavuus olisi Pukkilan mukaan suurin Pohjois-Suomessa, jossa tukkipuun osuus myydystä puusta on pienin. Hiilivaraston kasvattamisesta ei siis pohjoisessa tarvitsisi maksaa yhtä paljon kuin etelässä, koska myymättä jätetyn puukuutiometrin rahallinen arvo on pohjoisessa pienempi.
”Metsäteollisuuden puunsaannille hiilikompensaatiot ovat uhka, jonka tosin voisi näppärästi välttää maksamalla puusta parempaa hintaa”, Pukkala kirjoittaa.
Toinen asiaan liittyvä tekijä on hiilivuoto: kun hakkuita vähennetään Suomessa, niin jossain muualla niitä vastaavasti lisätään.
”Tämän lisäyksen haitalliset ilmastovaikutukset voivat teoriassa olla jopa suuremmat kuin Suomessa saavutetut ilmastohyödyt. Näin kävisi, jos hakkuut siirtyisivät muualle täysimääräisinä, ja sellua keitettäisiin muissa maissa huonommalla energialla ja teknologialla kuin Suomessa”, Pukkala toteaa.
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Huomiona vielä, että Suomessa metsät uudistetaan ja uusi puusukupolvi kasvaa. Muualla ei välttämättä ole näin, vaan metsät parturoidaan ja aukko jätetään oman onnensa nojaan. Suomalainen savupiippu on ympäristäteko! Pidetään homma hallussa ja työtä Suomessa.