EU:n maankäytölle ja metsätaloudelle asettamien nielutavoitteiden toteutuminen ja biodiversiteettistrategia aiheuttaisivat massiivisen hakkuuvuodon EU:sta ulos muihin maihin. Näin toteaa metsäekonomian ja -politiikan professori Maarit Kallio Norjan ympäristö- ja biotieteiden yliopistosta.
” Se merkitsisi valtavaa tulonsiirto EU-maista muualle, mutta lähes olematonta ilmastohyötyä kustannuksiin verrattuna”, Kallio toteaa metsäalaa seuraavan Audiomedian haastattelussa.
Kallion mukaan hakkuuvuotoa EU:sta tapahtuisi maihin, joissa metsäkato on ollut keskimäärin suurempaa, Eurooppaan verrattuna pienempi osa metsistä on sertifioinnin piirissä ja metsähallinto heikompaa.
Nielutavoitteen saavuttaminen vaatisi Kallion mukaan hakkuiden nopeaa rajoittamista finanssikriisin 2008–2009 aikaiselle tasolle.
”EU-maat ja Norja joutuisivat vähentämään hakkuitaan noin 130 miljoonaa kuutiometriä verrattuna vuoden 2035 perusuran mukaiseen kehitykseen. Neljäsosa vähennyksestä tapahtuisi Pohjoismaissa, loput muualla EU-alueella.”
”Kaksi kolmasosaa EU-alueen hakkuuvähenemästä korvautuu lisähakkuilla muualla kuten Pohjois- ja Etelä-Amerikassa, Kiinassa ja muualla Aasiassa, metsänomistajien tulot supistuvat EU:ssa ja teollisuustuotanto vähenee aluksi eniten EU:n saha- ja levyteollisuudessa”, Kallio sanoo.
Hakkuuvuodon mukana EU menettää metsäsektorin taloudellisia hyötyjä muualle maailmaan ja samalla riski biodiversiteetti- ja ilmastohaasteiden valumisesta EU:n ulkopuolelle kasvaa.
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Kommentit
Ei vielä kommentteja.
Haluatko kommentoida artikkelia? Voidaksesi kommentoida artikkelia sinun tulee kirjautua sisään.
Kirjaudu sisään