Jos suomalaisessa metsänhoidossa siirryttäisiin kokonaisuudessaan jatkuvaan kasvatukseen, metsätalouden tuotto laskisi jopa neljänneksen, toteaa metsäpatologian professori Jarkko Hantula mielipidekirjoituksessaan Uusi Suomi -verkkopalvelussa.

”On oleellista huomata, että eri-ikäismetsätalouteen kuuluva alikasvostaimien hyödyntäminen metsänuudistamisessa sulkee pois puidemme jalostuksesta saatavan hyödyn. Nykyistä jalostettua siementä käytettäessä kasvuhyöty on jopa 25 prosenttia. 25 prosenttia tarkoittaa Suomeksi sitä, että mikäli maassamme siirryttäisiin kokonaan eri-ikäismetsätalouteen, sitouttaisimme samalla lapsenlapsemme neljänneksen pienempään metsätalouden tuottoon verrattuna siihen, että kaikki metsät hoidettaisiin tasaikäisinä ja uudistettaisiin käyttäen jalostettua siementä.”

”Kyse ei ole pikkuasiasta, sillä pelkästään UPM-Kymmenen arvonlisä Suomen taloudelle on yli neljä miljardia euroa. Tämän arvonlisän nostavat yli 10 miljardin muun suomalaisen metsäteollisuuden tuottamat arvonlisät. Asian merkitystä alleviivaa myös se, että metsien hyödyntämisestä syntyy noin viidennes Suomen vientituloista.”

”Siksi olisi tärkeää, että Suomessa käytävä keskustelu talousmetsiemme hoidosta käytäisiin pikemminkin kansantalouden kuin yksittäisen metsänomistajan näkökulmasta – vaikka toki metsänomistajalla tulee olla käytettävissään viimeinen sana siitä, kuinka hän haluaa metsiään hoidettavan. Valtiovallalla puolestaan tulee olla oikeus ohjata noita päätöksiä haluamaansa suuntaan, mutta vain oikeaan ja päätösten kannalta relevanttiin tutkimustietoon perustuen”, Hantula kirjoittaa.

Korjattu UPM-Kymmenen ja Suomen talouden arvonlisä klo 12.51.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.