Suomen metsäkeskuksen valvontahaaviin tarttui viime vuonna yli sata epäiltyä metsälakirikkomusta eri puolilla Suomea. Tapauksista 33 kappaletta eteni poliisitutkintaan.
Yleisin lakirikkomusepäily on metsänkäyttöilmoituksen laiminlyönti. Poliisitutkintaan asti eteni kuitenkin eniten tapauksia, joissa epäiltiin lainvastaista hakkuuta metsälain määrittelemillä erityisen tärkeillä elinympäristöillä eli niin sanotuilla kymppipykäläkohteilla. Kymppipykäläkohteiden, kuten puronvarsimetsien, rajauksiin kohdistuvista muutoksista on käyty viime aikoina kipakkaa keskustelua.
Epäiltyjen metsälakirikkomusten määrä on lisääntynyt viime vuosina selvästi: kaksinkertaistunut vuodesta 2018 ja kolminkertaistunut vuodesta 2017.
”Käsityksemme mukaan lain noudattaminen ei ole heikentynyt, vaan epäillyt rikkomukset vain havaitaan uuden valvontamenetelmän ansiosta entistä kattavammin. Tahallisia metsälakirikkomuksia on havaittu vähän. Hakkuissa tapahtuneet virheet ovat johtuneet inhimillisistä tekijöistä, kuten unohduksista tai tietokatkoksista”, sanoo rahoituksen ja tarkastuksen palvelupäällikkö Aki Hostikka Metsäkeskuksesta.
Satelliitti paljastaa väärinkäytökset
Uudella ja parantuneella valvontamenetelmällä Metsäkeskus tarkoittaa vuonna 2019 käyttöön otettua hakkuiden satelliittivalvontaa. Satelliittivalvonnan avulla havaitaan hakkuut, joista puunostaja tai metsänomistaja ei ole tehnyt metsälain edellyttämää metsänkäyttöilmoitusta. Valvontamenetelmä paljastaa myös hakkuut, jotka ovat ulottuneet metsälain suojaamiin erityisen tärkeisiin elinympäristöihin tai lähelle niitä.
Metsäkeskus on kohdistanut tarkistuksia viime vuodesta lähtien erityisesti kriittisiin kohteisiin, kuten vesistöjen läheisyyteen ulottuviin hakkuisiin. Havaitut metsälain rikkomusepäilyt johtavat vuosittain yksittäisiin sakkorangaistuksiin, mutta pääasiassa poliisi keskeyttää tapausten tutkinnan.
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
