Suometsissä olisi vältettävä avohakkuita etenkin kuusivaltaisilla turvemailla. Metsätalouden tukijärjestelmä tulee muuttaa riippumattomaksi metsänkasvatusmenetelmästä. Metsäurakoitsijoita pitäisi kouluttaa ja metsänomistajille lisätä tietoa jatkuvapeitteisestä metsänhoidosta.
Nämä ovat Luonnonvarakeskuksen tutkijoiden politiikkasuosituksia, jotka on laadittu osana Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamaa Sompa-hanketta.
Tutkijoiden mukaan turvemaiden käsittelyä muuttamalla ja vesitaloutta säätämällä voitaisiin saavuttaa päästövähennyksiä kustannustehokkaasti vaarantamatta puuntuotantoa ja ruokaturvaa.
Turvemaapeltojen pohjavedenpinnan nosto vähentää tutkijoiden mukaan päästöjä nopeasti. Ruoantuotannon ulkopuolella olevat tai hyvin niukkasatoiset turvemaapellot voidaan vettää ja tuottavien turvemaapeltojen pohjavedenpintaa voidaan nostaa säätösalaojituksella.
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Tehtiin muutama vuosi sitten n 50-vuotiaaseen kuusikkokorpeen harvennus. Mietittiin, siirtymistä poimintahakkuisiin, ja luontaiseen uudistumiseen. Karhunsammal oli estänyt kuusien taimettumisen sellaisiltakin paikoilta, jossa se muuten olisi ehkä ollut mahdollista. Päädyttiin tavanomaiseen harvennukseen.
Harvennetuista kuusista 17 % oli lahovikaisia. Oletus on, että, tuo kuvio uudistetaan aikanaan kaistalehakkuilla ja ensiksi hieskoivulla, jonka suojassa uusi kuusikko syntynee luontaisesti kuten edelliselläkin kerralla oli ojituksen jälkeen tapahtunut.
Noissa suosituksissa kannattaa olla varovainen. Luonnossa on tilanteita, joihin ne soveltuvat, mutta sitten monia, joihin eivät.