Joukko pohjoiskarjalaisia metsänomistajia on kannellut eduskunnan oikeusasiamiehelle riistahallinnon toiminnasta.

Kantelun mukaan riistahallinto ei toteuta perustuslain takaamaa omistusoikeuden ja yrittämisen vapauden suojaa säädellessään riistakantoja. Samalla se ei pyri riittävästi ehkäisemään riistan aiheuttamia haittoja maa- ja metsätaloudelle tai liikenneturvallisuudelle.

”Eteläisessä Suomessa pidetään yllä valkohäntäpeurakantaa, joka aiheuttaa suuria tuhoja. Monissa maakunnissa hirvikantaa kasvatetaan harrastusmetsästyksen saaliin kasvattamiseksi. Paikallisia hirvitihentymiä ei leikata, vaikka eläimet aiheuttavat suuria vahinkoja ja jopa täystuhoa metsissä”, kantelussa todetaan.

Kantelijoiden mukaan maanomistajilla ja heidän edustajillaan on nykykäytännössä lähinnä vain oikeus tulla kuulluksi riistahallinnon päätöksenteossa, mutta päätösvaltaa heillä ei ole.

Kantelijat huomauttavat, että riistahallinnon hirvieläinten pyyntilupia koskevista päätöksistä on tehty lukuisia valituksia hallinto-oikeuksiin. Valituksia ei kuitenkaan juuri edes käsitellä.

Kantelu koskee Suomen riistakeskuksen, Pohjois-Karjalan riistapäällikön sekä Polvijärven ja Lieksan riistanhoitoyhdistysten toimintaa.

Kantelun allekirjoittajina on kuusi pohjoiskarjalaista metsänomistajaa. Sen laadinnassa on kuitenkin ollut mukana Pohjois-Karjalan riistatoimikunta, jonka maakunnan maanomistajat perustivat kokouksessaan Kolilla viime elokuussa. Lisäksi asiantuntija-apua on antanut MTK sekä Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Karjala.

• ”Riistahallinnossa riittää läpivalaistavaa”

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.