Pohjois-Pohjanmaan ely-keskus on jatkanut tänä kesänä vuonna 2022 alkaneita lettosoiden maastoinventointeja. Tavoitteena on parantaa tietoa suojelualueiden ulkopuolisten lettojen esiintymien määrästä ja nykytilasta.

Kolmatta ja viimeistä kesää tehtyjen inventointien ansiosta lettojen esiintymisestä, tilasta sekä hoito- ja ennallistamistarpeesta on maakunnan alueella nyt hyvä yleiskuva, vaikka kaikille soille ei projektin aikana ehditäkään.

Kesinä 2022–23 inventoitiin noin 250 suota koko Pohjois-Pohjanmaalla. Näistä noin 150:ltä löytyi lettoa. Tänä kesänä saataneen inventoiduksi satakunta suota lisää.

Odotetusti eniten lettoja on löytynyt Kuusamosta ja Kiimingin alueelta. Syötteen seudulla ja Iissä on melko paljon pieniä lettoja. Maakunnan itäosissa on vielä melko paljon lähes luonnontilaisia lettoja, vaikka ojitettujakin on lukuisia.

Länsiosissa letot ovat suuresti kärsineet ojituksista. Eteläosissa letot ovat enimmäkseen tuhoutuneet.

Pohjois-Pohjanmaa on soinen maakunta – noin puolet sen pinta-alasta on suota. Ravinteisimmat suot ovat keskittyneet Kuusamoon ja Oulun Kiimingin alueelle, missä maaperässä on runsaasti kalkkia. Muualla letot liittyvät etupäässä pohjavesien purkauksiin.

Letot ovat suoluontotyypeistä rehevimpiä ja harvinaisimpia. Ne ovat myös tärkeä elinympäristö vaateliaalle ja monimuotoiselle lajistolle.

Letot ovat harvinaistuneet pellonraivauksen takia jo ennen 1950-lukua. Sen jälkeen merkittävin muutostekijä on ollut metsäojitus.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.