Pistiäinen pureskelee Pohjanmaan männiköitä

Ruskomäntypistiäinen aiheuttaa kasvutappioita, mutta ei tapa mäntyjä.

Luontaisen viruksen nujertamat ruskomäntypistäisen toukat ovat osoitus siitä, että pistiäiskanta on todennäköisesti taantumassa. Virus estää toukkaa luomasta nahkaansa. (Kuvaaja: Metsäkeskus)
Luontaisen viruksen nujertamat ruskomäntypistäisen toukat ovat osoitus siitä, että pistiäiskanta on todennäköisesti taantumassa. Virus estää toukkaa luomasta nahkaansa. (Kuvaaja: Metsäkeskus)

Edellisen kerran vuosina 2008 – 2010 Etelä- ja Keski-Pohjanmaata sekä osin Keski-Suomea piinanneita ruskomäntypistiäistuhoja on esiintynyt tänä kesänä laajoilla alueilla Pohjanmaalla.

”Syönti alkoi jo viime vuonna Kauhajoen ja Honkajoen alueilla. Tänä kesänä alue on laajentunut huomattavasti pohjoiseen ja itään. Minulle on viime päivinä tullut tuhoista kymmeniä yhteydenottoja metsänomistajilta ja metsäammattilaisilta Etelä- ja Keski-Pohjanmaalta”, kertoo johtava asiantuntija Antti Pajula Suomen Metsäkeskuksesta.

Puoli miljoonaa kuutiota kasvusta pois

Pajulan mukaan männiköt ovat juuri nyt laajoilla alueilla erityisen kurjan näköisiä, kun toukat ovat syöneet edellisvuosien neulaset.

”Harmaan harsuuntuneesta latvuksesta huolimatta puut toipuvat koettelemuksesta yleensä hyvin. Jos tilanne kehittyy kuten kymmenen vuotta sitten, on tilanne ensi kesänä jo selkeästi parempi.”

Pistiäinen aiheuttaa joka tapauksessa merkittäviä kasvutappioita. Pajulan mukaan kasvutappiot männiköissä vastannevat keskimäärin noin yhden vuoden kasvua.

”Kun pistiäisten syömiä metsiä on noin 200 000 hehtaaria, voidaan puhua karkeasti puolen miljoonan kuution kasvunmenetyksestä. Metsänomistajalle tappio konkretisoituu tulevaisuuden hakkuutuloissa.”

Luontainen virus nujertaa

Pajulan mukaan merkkejä ruskomäntypistiäiskannan luontaisesta taantumisesta on jo havaittu.

”Luontainen virus, joka estää toukkaa luomasta nahkaansa, on jo tappanut toukkia laajoilla alueilla. Tämä viittaa jo selkeästi kannan heikentymiseen.”

Pohjanmaan ja Suomenselän karut mäntyvaltaiset metsämaat ovat otollisia ruskomäntypistiäisen leviämisen kannalta.

”Esimerkiksi Lapuan ja Kyröjoen rehevissä laaksoissa tuhoja ei juurikaan esiinny.”

Kommentit

Ei vielä kommentteja.

Metsänomistus Metsänomistus