Pinsiössä sijaitseva Puuvuori-maataideteos on saanut huomiota kansainvälisissä medioissa aina siitä lähtien, kun se julkistettiin YK:n ympäristö- ja kehityskonferenssissa vuonna 1992.
Vihkijäisiä vietettiin vuonna 1996, ja tänä kesänä metsän keskellä kohoava taideteos täyttää jo 20 vuotta. Tästä huolimatta se on jäänyt tuntemattomaksi monelle paikalliselle, muualla Suomessa asuvista puhumattakaan.
Yhdysvaltalais-unkarilainen taiteilija Agnes Denes suunnitteli 10 000 männyntaimesta rakentuvan Puuvuoren 1980-luvun lopulla. Matemaattisen kaavan mukaan soramäen päälle istutetut puut muodostavat yhtä aikaa sekä spiraalimaisia kaaria rinteille että suoria rivistöjä ylhäältä alas.
”Puuvuori on erikoisin työkohde, jota olen koskaan ollut tekemässä”, sanoo metsäkoneenkuljettaja Tuomas Pihlaja.
Pihlaja ja Tampereen seudun ammattiopisto Tredun metsäalan opettaja Tuomas Koskinen olivat täydennysistuttamassa Puuvuorta 1990-luvun loppupuolella. He opiskelivat silloin Kurun metsäoppilaitoksella, jonka yksi vuosikurssi oli tilattu korvaamaan kuivuneita taimia uusilla. Vanhan soranottopaikan pohja oli ollut turhan karu männyntaimille.
Silloin kun Denes oli suunnitellut Puuvuoren, taideteoksen toteuttamispaikasta ei ollut vielä tietoa. Se, että maaksi valikoitui Suomi ja paikaksi Pinsiö, oli pitkälti taiteen tuotantoryhmän Stratan ansiota.
Puuvuoren rakentamisesta vastasi Ylöjärven kaupunki yhdessä kiviainestoimittaja Ruduksen kanssa.
Jokaiselle männylle valittiin oma nimikkohenkilönsä. Joukossa ovat muun muassa Yhdysvaltain entinen presidentti George Bush ja Puolan entinen presidentti Lech Walesa.
Puita istuttivat muun muassa opiskelijaryhmät ja Ylöjärven kunnan nuorten työpaja. Viimeisen männyn istutti presidentti Martti Ahtisaari taideteoksen vihkijäisissä.
Pihlaja ja Koskinen vierailivat Puuvuorella tänä kesänä ensimmäistä kertaa lähes parinkymmenen vuoden tauon jälkeen.
”Yllättävän hyvin puut ovat kasvaneet pohjamaahan nähden”, Koskinen sanoo katsellessaan maisemaa.
Puurivistöt näkyvät edelleen selkeästi maanpinnalta. Vielä kauniimmin taideteoksen muoto erottuu ylhäältäpäin esimerkiksi Goole Maps -sovelluksella, kun sivun alareunasta näkymäksi vaihtaa Earth-näkymän.
Aikoinaan Puuvuori vastasi useaan tarpeeseen. Puuvuoren avulla saatiin sekä rakennettua julkista taidetta että hoidettua maa-aineslain velvoite, jonka mukaan vanhat soranottopaikat tulee maisemoida toiminnan päätyttyä. Lisäksi alue toimii sadeveden suodattimena ja edesauttaa näin puhtaan pohjaveden syntymistä.
Pihlaja ja Koskinen pitävät taideteosta hyvänä hankkeena, joka edistää metsätaloutta.
”Puuvuori tuo näkyvyyttä metsäalalle, kun ihmiset tulevat katsomaan sitä. Samalla se tuottaa iloa ihmisille”, Koskinen sanoo.
METSÄLEHTI
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.