Tänä kesänä laajoilta myrskytuhoilta on ainakin toistaiseksi vältytty, mutta vuonna 2021 Pohjois-Suomessa kartoitettiin näihin aikoihin juhannuksen alla riehuneen Paula-myrskyn aiheuttamia tuhoja. Alla oleva Metsälehden uutinen on maaliskuulta 2022, kun Paula-myrskyn aiheuttamien tuhojen laajuus oli selvinnyt.

Paula-myrskyn tuhot historiallisen suuret, metsänomistajien tappiot 25 miljoonaa euroa

Myrskyssä vahingoittuneen puuston arvo on kaikkiaan noin 120 miljoonaa euroa.

Viime vuoden kesäkuussa riehunut Paula-myrsky kaatoi puita Koillismaalla ja Kainuussa noin neljä miljoonaa kuutiometriä. Määrä on kolmanneksi suurin 1970-luvun tilastoinnista alkaen, Suomen metsäkeskus kertoo.

Metsäkeskuksen metsänkäyttöilmoituksista keräämien tietojen perusteella Paula-myrskyn vahingoittama metsäala oli noin 55 000 hehtaaria.

Eniten metsävahinkoja aiheutui Taivalkoskella, Kuusamossa ja Pudasjärvellä.

Myrskyssä vahingoittuneen puuston arvo on kaikkiaan noin 120 miljoonaa euroa. Metsänomistajien tappioiksi tulee noin 25 miljoonaa euroa.

Tappiot vaihtelevat paljon sen mukaan, miten kaatuneet puut on saatu kaupaksi ja korjattua pois metsistä; pahimmassa tapauksessa vahingoittunut puusto on voinut muuttua kokonaan arvottomaksi.

”Myrskytuhoalueilla metsää omistavien on hyvä muistaa metsätuholain velvoitteet ja puun poiskuljettamisen määräajat. Koillismaalla mäntypuutavara on kuljetettava pois metsistä heinäkuun puoliväliin mennessä ja kuusipuutavara elokuun puoliväliin mennessä, etteivät hyönteistuhot pääsisi leviämään metsissä”, Metsäkeskus muistuttaa tiedotteessa.

Suurimmat tuhot on aiheuttanut Asta-myrsky vuonna 2010: noin 8,1 miljoonaa kuutiometriä Kaakkois-Suomessa, Etelä- ja Pohjois-Savossa sekä Keski-Suomessa. Janika-myrsky puolestaan vahingoitti puustoa noin 7,3 miljoonaa kuutiometriä vuonna 2001 Etelä-Pohjanmaalla ja Hämeessä.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.