Yhteismetsien perustaminen on nähty keinona estää isojen metsätilojen pilkkominen sukupolvenvaihdoksissa. Tästä syystä metsäorganisaatiot ovat edistäneet niiden muodostamista.

Viime vuonna uusia yhteismetsiä perustettiin 43, määrä on kaikkien aikojen suurin. Niiden keskikoko oli vain reilut 300 hehtaaria.

Ennen vuotta 2003 perustetut yhteismetsät ovat tuhansien, jopa kymmenien tuhansien hehtaareiden kokonaisuuksia, joita hoidetaan ja hallitaan ammattimaisesti.

Pienet huolestuttavat

Toisin kuin useimmat metsäihmiset, Osuuspankin metsäpalvelupäällikkö Petri Kortejärvi ei ole pelkästään innoissaan kehityksestä.

”En näe järkeväksi muutaman sadan hehtaarin ja yhden perheen hallitsemien yhteismetsien perustamista.”

Hän varoittaa, että perheen tai suvun hallitsemiin muutaman sadan hehtaarin yhteismetsiin liitetyt metsät ja niitä hallinnoivat haamutilat eivät pankin näkökulmasta tarjoaa turvaavaa vakuutta lainoille, jos osakkaalla olisi tarve pantata omaisuuttaan.

”Esimerkiksi asuntoluototuksessa tarvitaan yhä useammin lisävakuuksia. Pienen yhteismetsän osuutta olisi realisointitilanteessa vaikea myydä ulkopuolisille. Näin pankki ei pystyisi turvaamaan saataviaan, jos osakas olisi pantannut yhteismetsäosuutensa lainansa vakuudeksi eikä suoriutuisi lainansa takaisinmaksusta.”

Isojen yhteismetsien osuuksien vakuusarvo sen sijaan on vankka.

Kortejärvi muistuttaa, ettei yhteismetsällä tai sen osakkailla ole velvollisuutta lunastaa myyntiin tulleita osuuksia. Pienten yhteismetsien rahkeetkaan eivät ehkä riittäisi osuuksien lunastamiseen, koska yhteismetsä ei voi pantata tilojaan lainojen vakuudeksi.

Monet isot yhteismetsät lunastavat osuuksiaan osakaskunnan päätöksellä. Niiden maksuvalmius riittää tarjolle tulleiden osuuksien ostamiseen.

”Vakuutena metsätalousyhtymäkin on parempi vaihtoehto kuin pienet yhteismetsät. Yhtymän osakas voi vaatia osuutensa erottamista, mikä mahdollistaisi myös pantatun osuuden realisoinnin. Yhteismetsästä ei osuutta voi irrottaa.”

Osaksi isoa

Kortejärvi ei halua lannistaa yhteismetsistä kiinnostuneita. Oman pienen yhteismetsän perustamisen sijaan hän neuvoo perheitä liittämään maansa osaksi isoa, ammattimaisesti hoidettua yhteismetsää, jonka osuuksilla on kysyntää myös vapailla markkinoilla.

”Parhailla yhteismetsillä on esittää strategia, kuinka toimintaa aiotaan kehittää niin, että osakkaille vuosittain maksettavaa ylijäämää voitaisiin kasvattaa.”

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.