Metsäalan sanastotyön viides sanasto on valmistunut kommentoitavaksi Lausuntopalvelu.fi-verkkopalveluun. Sanasto sisältää 279 soiden ja turvekankaiden kasvupaikkaluokitukseen liittyvää termiä ja määritelmää.

Käsitteistöön on yhdistetty metsäammattilaisten käyttämä suotyyppijärjestelmä sekä ympäristöalan kasvitieteellinen suotyyppiluokitus.

”Kaksi erillistä luokitustapaa on synnyttänyt samoista kasvillisuusryhmistä eri termeillä kuvattuja suotyyppikäsitteitä. Nämä aiheuttavat harmaita hiuksia myös ammattilaisten piirissä”, kertoo vieraileva asiantuntija Markku Saarinen Luonnonvarakeskuksesta.

Ammattisanastosta on hyötyä metsäalan monikielisessä viestinnässä sekä metsäalan kansainvälisissä vuorovaikutustilanteissa. Lausuntoluonnokseen on sisällytetty ruotsin- ja englanninkieliset termivastineet.

Koska eri maiden suo- ja turvekankaiden luokitusjärjestelmissä on eroavuuksia, suomalaisille suotyypeille voi olla vaikea löytää täydellisiä vastaavuuksia. Tämän vuoksi suomenkielisille termeille laadittiin ehdotukset keinotekoisista käännösvastineista.

” Esimerkkinä voidaan mainita, että Suomessa käytetään metsätalouden suotyypeissä letolle termiä ”brunmosse” ja Ruotsissa ”rikkärr”. Tämä taas esiintyy Suomessa erityisesti kasvitieteellisissä yhteyksissä. Sanastolliselle yhdenmukaistamiselle on hyvät perusteet”, toteaa ruotsinkieliset termivastineet tarkistanut metsänhoitaja Henry Schneider.

Suo- ja turvekangastyypit -sanastoa voi kommentoida oikeusministeriön Lausuntopalvelu.fi-verkkopalvelussa keskiviikkoon 9. lokakuuta asti.

Pallosarakoriräme on nimensä mukaisesti korpiräme, jonka nimikkokasvi on pallosara. Lyhytkorsikalvakkaneva puolestaan on neva,  jonka välipinnoilla kasvaa lyhytkortisuutta ilmentävää kenttäkerroksen kasvillisuutta ja pohjakerroksessa oligotrofiaa ilmentäviä sammalia, joista valtalajina kalvakkarahkasammal.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.