Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme selvitti korjuujäljen laatua omalla alueellaan. Työ teetettiin metsätalousinsinöörin opinnäytetyönä, jossa mitattiin 34 ensiharvennuskohdetta. Mittausten vertailukelpoisuus valtakunnallisiin tuloksiin varmistettiin Metsäkeskuksen opastuksella.

Tulosten mukaan ensiharvennukset on toteutettu Päijät-Hämeessä lain mukaisesti, yhdistyksestä kerrotaan. Liian harvaksi ei ole hakattu, mutta metsänhoidon suositusten mukaisesta kokonaisarvioinnista jäätiin useimmiten liian leveiden ajourien vuoksi.

Tulosten mukaan ajouraleveys oli keskimäärin 4,9 metriä, kun se suositusten mukaan tulisi olla korkeintaan 4,6 metriä.

”Vaikuttaa siltä, että aiempaan verrattuna ajourat hakataan hieman leveämpinä korjuuvaurioiden välttämiseksi. Korjuuvaurioita onkin kohteilla erittäin vähän”, sanoo toiminnanjohtaja Jari Yli-Talonen Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeestä.

Ajouravälin keskiarvo oli tarkastuksissa 20 metriä, kun suositus on 19 metriä tai enemmän. Maastovaurioiden osuus oli keskimäärin 1,6 prosenttia (tavoite enintään 5 prosenttia) ja puustovaurioiden osuus 2,3 prosenttia (tavoite enintään 5 prosenttia).

Suomen metsäkeskus selvitti korjuujälkeä Keski-Suomessa viime vuonna erillisselvityksessä. Siinä mitatuista kohteista suurin osa ei täyttänyt metsälain vähimmäisvaatimuksia. Sittemmin on käynyt ilmi, että selvityksen aineistossa ja menettelytavoissa oli puutteita. Metsäkeskus on pahoitellut asiaa.

Lisää aiheesta | Metsäkeskus: Keski-Suomen korjuujälkiselvityksen tuloksia arvosteltu aiheesta

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.