Voimakkaimpien myrskyjen aiheuttamat metsätuhot ovat lisääntyneet Euroopassa hyppäyksenomaisesti vuoden 1990 paikkeilla, Ilmatieteenlaitoksen tuore tutkimus kertoo.

”Tällainen muutos, jossa pahimpien myrskytuhojen määrä äkillisesti kolminkertaistuu, ei voi aiheutua vain metsänhoitokäytännöistä, vaan taustalla on myrskyilmaston muutos”, toteaa Ilmatieteen laitoksen yksikönpäällikkö Hilppa Gregow.

Aiemmin tuhojen kasvun on katsottu selittyvän puun kokonaismäärän kasvulla, metsänhoitomenetelmien kehityksellä sekä kuusettumisella. Syynä näyttää kuitenkin olevan kovien puuskien yleistyminen. Voimakkaimmissa myrskyissä on esiintynyt aiempaa laajemmilla alueilla puuskia, joissa tuulen nopeus on yli 42 metriä sekunnissa.

Viime vuosina pahimpia tuhoja aiheuttaneissa myrskyissä – muun muassa vuoden 1999 Lorthar-myrskyssä sekä vuoden 2005 Gudrun-myrskyssä – puuskat puhalsivat voimakkaimmillaan 50–60 metriä sekunnissa. Se on metsille liikaa, sillä mikä tahansa puu katkeaa, kun puuskanopeus on yli 42 metriä sekunnissa. Kuuset voivat kaatua juurineen pienemmissäkin puuskissa.

Lisäksi tutkimuksessa todettiin, että myrskyt ovat pahentuneet erityisesti talvikaudella, joulu-helmikuussa. Sen sijaan voimakkaiden syysmyrskyjen määrä on laskenut vuoden 1990 jälkeen.

Muutoksen taustalla arvellaan olevan ilmastonmuutos, joka voi muuttaa Pohjois-Atlantin tuuli-ilmastoa.

Ilmatieteenlaitoksen tutkimuksessa vertailtiin myrskytuhoja vuosina 1951–2010. Tutkimus on julkaistu Nature-lehdessä.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.