Ruotsin talousmetsissä on painetta alentaa päätehakkuuikää, metsäntutkimuslaitos Skogforskin Vision-lehti kirjoittaa. Taustalla on, että erinäiset suojelutoimet ovat rajoittaneet hakkuita myös yksityismetsissä.
Ruotsissa on käytössä alhaisin mahdollinen päätehakkuuikä, joka ajatuksellisesti vastaa Suomessa aiemmin ollutta hakkuukypsyys-rajaa. Alin päätehakkuuikä 65 vuotta on viljavien maiden kuusikoissa ja pisin sata vuotta karujen maiden männiköissä.
Joissain tapauksissa alhaisin päätehakkuuikä on korkeampi kuin mitä kohtuullinen tuottovaatimus edellyttää, eli kiertoajan loppupuolella puustopääoman tuottoprosentti on pieni.
Tilanne on tiukin Pohjois-Ruotsissa, missä suurin osa hakkuureservistä on lehtipuuta. Metsäteollisuus on yrittänyt alentaa päätehakkuuikää, mutta yritys kilpistyi metsävirasto Skogsstyrelsenin torjuntaan. Toteutuessaan päätehakkuuiän alennus johtaisi yli 80-vuotiaitten metsien vähenemiseen.
Ruotsissa on arvioitu vaihtoehtoisten metsän käytön skenaarioiden vaikutuksia nk. SKA (Skoglig konseksvensanalys) -selvityksessä viimeksi vuonna 2015.
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
