EU:n päästökauppa laajenee koskemaan polttoaineen jakelijoita. Direktiivissä maa- ja metsätalous on jätetty päästökaupan ulkopuolelle, mutta Suomi on silti päättänyt ottaa maa- ja metsätalouden päästökaupan piiriin.

Päästökaupan ennakoidaan tulevan voimaan ensi vuoden alussa. Lain valmistelu on parhaillaan käynnissä työ- ja elinkeinoministeriössä.

Kaupan on arvioitu lisäävän bensiinin pumppuhintaa noin 16 sentillä litralta ja dieselin 11 senttiä litralta vuoden 2030 tasolla.

”Koneyritykset käyttävät toiminnassaan dieseliä ja kevyttä polttoöljyä merkittäviä määriä. Pelkästään puunkorjuussa puhutaan 10–15 miljoonan euron kustannuksesta”, sanoo Koneyrittäjien varapuheenjohtaja Teemu Tolppa tiedotteessa.

Lisäkustannukset on kompensoitava yrityksille, Tolppa vaatii. Raskaalle liikenteelle on valmisteilla keinot korvata hintojen nousua, siellä polttoainekuluja aiotaan korvata uuden mekanismin eli ammattidieselin kautta. Maataloudessa kustannusten nousulle on jo olemassa järjestelmä eli energiaveron palautus.

Myös maa- ja metsätaloudessa toimiville koneyrityksille tarvitaan korvausmalli. Se voitaisiin toteuttaa joko ammattidieseliä varten rakennettavalla mallilla tai laajentamalla nykyistä maatalouden energiaveron palautusjärjestelmää koskemaan myös metsätaloutta. Tällöin metsätalouden töiksi olisi puunkorjuun lisäksi luettava myös paljon polttoainetta käyttävä haketus sekä koneelliset metsänhoitotyöt kuten mätästys, koneellinen istutus ja metsissä tehtävät ennallistamistyöt. Palautusmekanismi olisi ulotettava myös soiden ennallistamistöihin, Tolppa ehdottaa.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.