Pääkaupunkiseudulla asuvat metsänomistajat ovat huolissaan ilmastonmuutoksen aiheuttamista myrsky- ja tuholaistuhoista sekä yhteiskunnan säätelystä. Sen sijaan metsien hoito itse tai ostopalveluina aiheuttaa vähiten murhetta, ilmenee Pääkaupunkiseudun metsänomistajat PKMO ry:n jäsenkyselystä.

Useimmat pääkaupunkiseudun metsänomistajat tekevät itse metsätöitä. PKMO:n puheenjohtajan Eero Mikkolan mukaan palveluja myös hankitaan mielellään.

”Kyselyyn vastanneet toivat esiin, että metsänhoitotöiden ulkoistaminen on joskus hankalaa, eivätkä paikalliset toimijat aina ymmärrä kaukana asuvan metsänomistajan tilannetta ja tarpeita.”

Tulevan kolmen vuoden aikana PKMO:n jäsenet ovat eniten hankkimassa puukauppapalveluita, taimikonraivausta, metsänistutusta tai -kylvöä, sekä harvennusta ja energiapuun korjuuta.

Monen metsänomistajan mielestä alku on hankalaa, mutta useimmat ovat löytäneet tietoa tarjolla olevista lähteistä. Erityisesti omistajanvaihdoksen tekemisestä, puukaupasta, taimikonhoidosta ja metsäverotuksesta kaivataan lisää tietoa.

Keskiomistus 20–49 hehtaaria

Pääkaupunkiseudulla asuva metsänomistaja on miltei yhtä usein mies kuin nainen, iältään noin 60-vuotias ja omistaa metsää 20–49 hehtaaria.

”Pääkaupunkiseudulla asuvat metsänomistajat ovat iältään ja metsäomaisuudeltaan muiden metsänomistajien kaltaisia”, Mikkola summaa.

Metsää omistetaan useimmin Etelä-Savossa, Keski-Suomessa, Pirkanmaalla tai Uudellamaalla. Yleisin omistusmuoto on yksityisomistus yksin tai yhdessä puolison kanssa. Toiseksi suosituin oli yhtymä ja kolmanneksi kuolinpesä.

Useimmat käyvät metsätilallaan vähintään kuusi kertaa vuodessa; monet asuvat tilalla kuukausiakin

PKMO ry:n tekemään kyselyyn vastasi 339 yhdistykset jäsentä. PKMO ry toimii pääkaupunkiseudun ja sen läheisyydessä asuvien metsänomistajien verkostona. Sen jäsenten metsät sijaitsevat eri puolilla Suomea.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.