Oppositio arvostelee kovin sanoin Petteri Orpon hallituksen tekemää periaatepäätöstä vanhojen metsien kriteereistä. Arvostelua herättää muun muassa lausuntokierroksen palautteen ohittaminen.
”Hallitus halventaa demokraattista prosessia sivuuttaessaan asiantuntijat näin rumalla tavalla vanhojen metsien suojelukriteerien valmistelussa”, sanoo ympäristövaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Pinja Perholehto (sd.) tiedotteessa.
Hänen mukaansa uskottavat kriteerit olisivat tärkeät myös yksityisten metsänomistajien oikeusturvan kannalta.
”Vastuullisesti toimivat metsäyhtiöt saattavat joka tapauksessa välttää puun hankkimista vanhoista metsistä, vaikka ne eivät mahtuisikaan nyt laadittuihin kriteereihin. Tämä jättäisi metsänomistajat epämääräiseen välitilaan, jossa puuta ei saa myytyä, mutta metsän suojelustakaan ei saa rahaa.”
Tästä myös MTK muistutti omassa kannanotossaan.
Tilanne on Perholehdon mukaan kuitenkin korjattavissa.
”Onneksi periaatepäätös sitoo vain sen antanutta hallitusta, jolla on korkeintaan puoli kautta enää jäljellä.”
Samalla linjalla on Vihreiden puheenjohtaja Sofia Virta.
”Tulevat hallitukset voivat päättää toimia paremmin ja suojella loput vanhat metsät. Suomen luonto ansaitsee parempaa kuin mitä nykyhallituksella on tarjota”, Virta toteaa.
Metsien tila ”hälyttävän huono”
Vasemmistoliiton mukaan metsien ja metsäluonnon tila on Suomessa hälyttävän huono. Hakkuita pitäisi vähentää ja kaikki valtion metsät asettaa tiukan suojelun piiriin.
”Hallitus väistää poliittista vastuuta ja pahentaa ympäristöongelmia haluttomuudellaan ratkaista niitä. Näiden mielivaltaisten kriteerien ja jatkuvien ylisuurten hakkuiden seuraamukset tulevat kalliiksi sekä ympäristön että veronmaksajan näkökulmasta”, Vasemmistoliitosta kerrotaan.
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Yhteiskunnassa on meneillään järjetön vimma saada metsää pois tuotantokäytöstä mikä millkin verukkeella. Tämä käy yhteiskunnalle kalliiksi.
Tässä ei ole mitään järkeä, koska puu on arvokas, itseuudistuva, kestävä ja monipuolinen raaka-aine ja metsämarkkinat pitävät maaseutua asuttuna.
Metsikköhoitotaloudessa on eri vaiheissa olevia metsiä, joissa viihtyy suurempi määrä lajeja, kuin pelkissä vanhoissa ja hoitamattomissa metsissä. Mm. tuhannet lajit tarvitsevat aukkojen valoisutta ja niissä pioneerieliöiden yhteisöä.
Jos metsä jätetään päätehakkuun tai metsäpalon jälkeen hoitamatta, siitä kasvaa nopeasti vuosikymmeniksi pimeä ja kostea ryteikkö, jota monet lajit karttavat. Maan pintakin on paljas kun valoa ei riitä edes sammalelle.
Yhteiskunta on hurahtanut ”suojeluinnossaan” museoimaan metsiä ajattelematta sen suoria ja välillisiä seurauksia laajasti ja rationaalisesti.
Yksi seuraus on myös muuttuvassa ilmastossa tuhojen nopea kasvu, kun puut ja metsät eivät itse ilman ihmisen apua pysty vahvistumaan muutostekijöitä vastaan.
Voisimme sitoa metsiimme 50 milj m3 lisää hiilidioksidia vuodessa tuottamalla n. 50 milj. m3 lisää puuta pelkästään tekemällä pois kaikki hoitorästimme. Nykyinen suurempi sadanta ja lämpötilan nousu lisää puun kasvua jos osaamme käyttää nämä tekijät hyväksi.
Ryteikkömetsätaloudessa ilmaston muutokset vain lisäävät erilaisia metsätuhoja.
Maailman mittakaavassa torjuisimme tehokkaimmin ilmaston muutosta kehittämällä Suomessa miehittämättömiä tekoälypohjaisia istutusrobotteja, joiden palveluksia voisimme myydä hallituksille, jotka haluavat saada joutoalueet kasvamaan metsää eroosion sijasta.
Ihmisen hävittämien 40 milj. km2:n takaisin metsissämisessä riittää kyllä puuhaa ja liike- ja ilmastopotentiaalia. Jo 15 milj. km2:n istuttaminen takaisin metsäksi pysäyttäisi ilmaston muutoksen.