Itä-Uudellamaalla ja Kymenlaakson länsiosissa kirjanpainajien parveilu on jatkunut monin paikoin vilkkaana myös heinä-elokuussa.
”Epidemiaraja on ylitetty tänä kesänä jo viidellä seurantapaikalla: Elimäellä, Orimattilassa, Pornaisissa, Mäntsälässä ja Lapinjärvellä”, kertoo alueen kirjanpainajapyydyksiä tarkkaileva Luonnonvarakeskuksen tutkimusinsinööri Markku Rantala.
Epidemiarajalla tarkoitetaan sitä, että kuoriaisten joukkovoima riittää iskemään myös terveisiin kuusiin.
Rantala arvioi, että kuusiin ovat nyt iskeytyneet keväällä syntyneistä toukista kasvaneet nuoret kirjanpainajat.
”Tämän voi havaita pyydyksiin päätyneiden hyönteisten väristä. Alkukesällä ne olivat mustia maassa talvehtineita kirjanpainajia, mutta nyt liikkeellä ovat kellertävän ruskeat nuoret yksilöt.”
Kirjanpainajat voivat elää parikin vuotta, joten nyt puihin iskeytyvät nuoret yksilöt talvehtivat maassa ja lisäävät todennäköisesti ensi keväänä parveilevien kirjanpainajien määrää.
Laajoja kirjanpainajatuhoja ei alueelta ole Rantalan mukaan kuitenkaan vielä tältä kesältä raportoitu.
”Metsien terveydentilaa kannattaa seurata tarkasti, sillä nyt puihin menneiden kirjanpainajien tuhot voivat ilmetä kuivuvina kuusina vasta talven aikana.”
Muualla Suomessa rauhallisempaa
Pirkanmaalla, Satakunnassa ja Pohjois-Karjalassa kirjanpainajien parveilu on Metsäkeskuksen Timo Silverin mukaan ollut maltillisempaa.
”Punkalaitumella on 15 000 yksilön epidemiaraja ylitetty ja Loimaallakin raja on lähellä, mutta kokonaisuudessaan ei mitään dramaattista ole havaittavissa.”
Silver kuitenkin muistuttaa, että kirjanpainajakanta on kuluvan vuosikymmenen aikana vahvistunut selvästi, mikä kasvattaa epidemian mahdollisuutta esimerkiksi myrskyjen jälkeen.
”Kun ennen vuotta 2010 mitattiin seurantapyydyksistä vain muutaman tuhannen yksilön määriä, liikutaan nyt yleisesti 10 000 yksilön määrissä.”
Keski-Suomessa Jämsässä ja Jyväskylässä epidemirajaa ei ole tänä kesänä ylitetty.
”Keväällä parveilu oli kiivaampaa, mutta loppukesästä määrät pyydyksissä ovat olleet varsin maltillisia”, kertoo Maarit Kallio Päijänteen Metsänhoitoyhdistyksestä.
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Kommentit
Ei vielä kommentteja.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.